Jokaiselle lapselle kuuluu oikeus varhaiskasvatukseen

Tänään, kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä on tullut kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun YK:n lapsen oikeuksien sopimus syntyi. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus. Se on tärkeä sopimus – se tähtää siihen, että jokaiselle lapselle taataan koulutus, tasa-arvo, terveys ja turva. 

Suomessa lapsen oikeuksiin kuuluu esimerkiksi käydä maksutonta peruskoulua. Lasten sivistyksellisten perusoikeuksien ansiosta lapset saavat taustoistaan riippumatta oppia, kasvaa ja kehittyä. Näin taataan se, että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Pitkään olemme suhtautuneet varhaiskasvatukseen irrallaan koulutusjärjestelmästä. Vaikka siitähän varhaiskasvatuksessa on kyse – lapsen ensimmäisistä askelista opintiellä. Niistä kaikkein tärkeimmistä, merkityksellisimmistä askelista.

Tähän taustaan nähden tuntuu kummalliselta, että tässä maassa tahdomme ylläpitää sellaisia rakenteita, jotka heikentävät lasten mahdollisuuksia osallistua varhaiskasvatukseen. Kotihoidontuen kuntalisästä on muodostunut monessa kunnassa kannustinloukku, joka syrjäyttää perheen lapset varhaiskasvatuksesta. Kuntien kotihoidontuen päälle maksamassa kuntalisässä on nimittäin usein ehtona, että perheen kaikki alle eskari-ikäiset lapset tulee hoitaa kotona. Kuntalisää ei siis saa, jos vie perheen isommat muksut päiväkotiin.

Kotihoidontuen ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa alle 3-vuotiaan lapsen hoitaminen kotona. Ei ole mitään syytä sitoa tähän velvoitetta pitää isommatkin lapset kotihoidossa. Itse asiassa, jos kuntalisälle asetetaan ehdoksi se, että isommat sisarukset täytyy hoitaa kotona, monella perheellä ei tällaisessa tilanteessa ole muuta vaihtoehtoa. Etenkin, kun varhaiskasvatus on maksullista.

Tämän hallituksen tavoitteena on, että yhä useampi lapsi pääsisi osallistumaan varhaiskasvatukseen. 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua jatketaan, sillä sen tulokset ovat olleet hyviä osallistumisasteen näkökulmasta.  

On ristiriitaista, jos toisaalla varhaiskasvatukseen osallistumista halutaan lisätä tarjoamalla sitä maksutta, ja toisaalla perheille annetaan tukea sillä ehdolla, ettei lasta viedä varhaiskasvatukseen. 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun on laitettava valtion rahoitukselle ehto, ettei isompien sisarusten osallistuminen maksuttomaan varhaiskasvatukseen saa vaikuttaa nuoremmista sisaruksista maksettavan kuntalisän suuruuteen. Sillä oikeus osallistua varhaiskasvatukseen kuuluu jokaiselle lapselle.