Joet vapautuvat vaelluskaloille koski kerrallaan – otetaanpa mallia Hiitolanjoesta

Innostavaa ja palkitsevaa näin vihreän poliitikon kannalta on, kun luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeät asiat etenevät.
Koskien avaaminen vaelluskalojen lisääntymis- ja kulkureiteiksi on erityisen sydäntä lämmittävää. Ne edistyvät hyvin monen tahon hyvän tahdon ja joskus hyvinkin mutkikkaan yhteistyön avulla.

Monimuotoisuuden säilyttäminen sai suuren voiton pari vuotta sitten, kun Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevassa Hiitolanjoen koskien avaamisesta saatiin sopu. Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Kyseessä on eteläisen Suomen kannalta poikkeuksellisen hienosta koskireitistä. Joen Suomessa sijaitsevat kolme koskea ovat olleet valjastettuina sähköntuotantoon.

Nyt Hiitolanjoki vapautuu koski kerrallaan. Ensimmäisenä avattiin tänä syksynä Kangaskoski, jonka voimalan toiminta päättyi heinäkuun lopulla 2021. Lahnasenkoski on vuorossa 2022 ja Ritakoski 2023. Joessa kuohuvat jo vapaana ylävirrassa Uudensillankoski, Rapukoski ja Ali-Juvankoski.

Kyseessä on merkitykseltään ainutlaatuinen padonpurkuprojekti Suomessa. Joen vapauttaminen on lukuisten ihmisten pitkäjänteisen työn ja vuosikymmenten ponnistelujen tulos.
Hiitolanjoen ennallistusprojektia toteuttaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Se hankki Lahnasenkosken, Ritakosken ja Kangaskosken voimalat, joiden rakennukset kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Rakennukset aiotaan kunnostaa ja niihin kaavaillaan museo- ja matkailutoimintaa. Lisäksi projektiin kuuluu myös koskien ympäristön maisemointi ja retkeilypalvelujen parantaminen.

Virkistysaluesäätiö ennallistaa kosket hyvin monista eri lähteistä kootulla rahoituksella. Voimaloiden hankinnan päärahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö.
Lisäksi lahjoituksia saatiin yksityisiltä säätiöiltä, yrityksiltä ja henkilöiltä. Varoja on riittänyt myös Kangaskosken ennallistuksen toteutukseen, johon on lisäksi saatu EU-ohjelmarahoitusta CBC-ohjelmasta (RivTimes-hanke). Suurimmat rahoittajat ovat WWF ja Lassi Leppisen säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, OP Simpele, Lähi-Tapiola ja Rautjärven kunta. Lisäksi merkittävä määrä lahjoituksia on saatu myös yksityishenkilöiltä.

Viimeisiä tarvittavia euroja oli mukana keräämässä myös näyttelijä Jasper Pääkkönen, joka on aktiivinen vaelluskalojen puolestapuhuja.
Kaikkien edellä mainittujen lisäksi kiitoksen ansaitsee myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.). Tällä hallituskaudella on voitu tukea vaelluskalakantojen elvyttämistä maa- ja metsätalousministeriön uuden NOUSU-ohjelman avulla. Patojen purkuhankkeita on suunnitteilla ympäri Suomen.

Työsarkaa riittää sillä valtaosa Suomen joista on kahlittu. Vaelluskalojen reittien katkaiseminen on johtanut siihen, että lähes kaikki maamme vaelluskalat ovat uhanalaisia.
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen eli biodiversiteettikato on ilmastonmuutoksen lisäksi toinen merkittävä ihmiskunnan hyvinvointia uhkaava ilmiö. Hiitolanjoki osoittaa, että hyvällä yhteistyöllä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on mahdollista ja voi luoda uusia taloudellisia mahdollisuuksia.

Hiitolanjoen luonnonsuojeluhankkeesta yhdistyy nimittäin sekä merkittäviä luontoarvoja että virkistysarvoja. Hiitolanjoen ympärille ollaan luomassa matkailutoimintaa ja sen on tarkoitus olla osa laajempaa suomalais-venäläistä matkailuhanketta. Ainutlaatuinen Laatokan luontoympäristö tulee olemaan koronan jälkeen houkutteleva myös kansainvälisesti.
Kiitän ja nostan hattua kaikille Hiitolanjoen asiaa edistäneille. Upeaa työtä! Ottakaapa tästä mallia muuallakin.

Jos Hiitolanjoen kunnostukseen heräsi kiinnostus, niin sitä voi tukea Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön rahakeräyksen sivulle täällä
https://ekarjala-retkeily.fi/rahankerayskampanja-hiitolanjoen-ennallistukseen/

Lue lisää Hiitolanjoesta täältä ja täältä
https://hiitolanjoki.fi/

HIITOLANJOELLA AIHETTA JUHLAAN – PADON PURKAMINEN AUTTAA UHANALAISIA VAELLUSKALOJA