Jennin Pitkon ryhmäpuhe 7.12.

Arvoisa puhemies!

Tiedämme kaikki, että ruokamme tulee lopulta maasta. Meidän on pidettävä huolta heistä, jotka ruoan tuottavat ja maasta, joka ruoan meille antaa. Ruoantuotannon turvaaminen on kirjaimellisesti elintärkeää.

On meidän poliitikkojen keskeinen tehtävä varmistaa, että kotimaisen ruoan tuottaminen on kannattavaa turvataksemme suomalaisen ruoan saatavuuden niin normaaliaikana kuin kriisitilanteissa. Tällä hetkellä yksi kriisitilanne on meneillään ja seuraava saattaa jo kolkutella oven takana.

Arvoisa puhemies!

Oppositio on julistanut, että hallitusta ei kiinnosta suomalainen maatalous. Tämä ei pidä paikkaansa. Oppositiolla ei ole monopolia huolesta suomalaista maataloutta ja suomalaista ruokaa kohtaan.

Hallitus on monin keinoin pyrkinyt turvaamaan maatalouden toimintaedellytyksiä ja tällä kaudella maataloutta on tuettu ennätyksellisen paljon.

Olemme antaneet merkittävän tukipaketin jo viime keväällä, joka sisälsi niin suoria tukia kuin tukia energiaomavaraisuuden lisäämiseksi. Maatalouden kiinteistövero on poistettu väliaikaisesti ja energiaveroja on palautettu vuoden 2021 osalta.

Nämä ovat merkittäviä toimia.

Arvoisa puhemies!

Maatalouden kannattavuus on jo pitkään ollut mollivoittoista, kuten oppositiokin välikysymyksessään nostaa esiin. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä kallistuneet hinnat niin energiassa kuin lannoitteissa ovat vieneet jo valmiiksi heikosti kannattavan ruoantuotannon ahdinkoon. Suomalainen maatalous on jo pidemmän aikaa ollut liian riippuvaista fossiilisista polttoaineista, tuontirehusta ja lannoitteista.

Kannattavuuskriisi on ollut jo pitkään meidän kaikkien tiedossa. Herää kysymys, että kun kaikki oppositiopuolueetkin ovat olleet hallituksessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, kokoomus jopa pääministeripuolueena -Miksi ongelmaa ei ole saatu ratkaistua? Tässä ei kyllä oppositiollakaan ole varaa ylpeillä.

On oikein, että hallitus on tukenut maataloutta kriisin keskellä, mutta on tärkeää muistaa, että tukipaketeilla ei rakenteellisia ongelmia korjata.

Kun katsotaan isoa kuvaa, maataloustukien osalta, puhutaan vuositasolla miljardiluokan summista. Tästä huolimatta maataloustuotannon kannattavuus on laskenut, tiloja suljetaan ja moni viljelijä voi huonosti. Vaikka tuotantopanosten omavaraisuusasteen nostamisesta, ravinnekiertojen tehostamisesta ja maatalouden oman energiatuotannon rakentamisesta on puhuttu vuosia, niiden edistyminen on ollut hyvin hidasta.

Energiakriisi ja tuontiraaka-aineiden kallistuminen osoittivat sen, miten riippuvainen ulkomailta tuotavista panoksista suomalainen maatalous on. Emme voi puhua omavaraisesta ruoantuotannosta jos edelleen nojaamme paljon tuontiin niin lannoitteiden, rehun kuin kasvinsuojeluaineiden osalta ja työkoneiden pyörät pyörivät ulkomaisella polttoöljyllä.

Ne tilat, jotka eivät ole olleet niin riippuvaisia fossiilienergiasta ja lannoitteista, ovat pärjänneet ennen kriisiä ja kriisissäkin suhteellisen hyvin. Tällaisia ovat esimerkiksi luomutilat. Niistä olisi nyt syytä ottaa mallia.

Arvoisa puhemies!

Vihreä eduskuntaryhmä kantaa huolta siitä, että maatalouden kestävyys niin luonnon monimuotoisuuden, ilmastopäästöjen kuin eläinten hyvinvoinninkaan osalta ei ole parantunut. Kun kuluttajien vaatimustaso kasvaa, on riski, että suomalainen ruoka ei kaikilta osin vastaa enää kuluttajien tarpeisiin.

Markkinoiden toimivuus on maatalouden elinehto ja itseasiassa valtava mahdollisuus. Maatalouden arvoketjuun tarvitaan lisää euroja ja niitä voisi olla saatavissa ympäristökestävistä tuotteista, kuten jo nyt näemme esimerkiksi kasviproteiinituotteiden kohdalla. Tuottajilla vaikuttaa olevan tähän intoa, mutta vanhaan nojaava järjestelmämme tuntuu pikemminkin hidastavan uuden syntymistä.

Elinkeinon etujärjestön oma visio on saavuttaa 29 prosentin päästövähennykset vuoteen 2035 mennessä. Luonnonvarakeskuksen hiljattain julkaistu selvitys nosti esille sen, kuinka maatalouden tukijärjestelmiä tulisi hyödyntää nykyistä rohkeammin päästövähennyksien saavuttamiseksi. Olisi jo aika päivittää politiikkatoimet 2020-luvulle.

Arvoisa puhemies!

Markkinoista puheenollen. Ruokaketjun toimivuus alkutuotannosta kaupan hyllylle on asia, jota myös on syytä kehittää viljelijöiden ja tuottajien kannata reilummaksi. Suomen kokoisen maan haaste on verrattain keskittynyt kauppa sekä tuottajien heikko neuvotteluasema. On syytä tarkastaa lainsäädäntömme , jotta se auttaisi turvaamaan alkutuotannolle reilun ja markkinaehtoisen hinnanmuodostuksen, jossa tuotantokustannusten nousun voi siirtää lopputuotteen hintaan nykyistä joustavammin.

Arvoisa puhemies!

Järjestelmämme kaipaa uudistusta ja tuottajat apuamme. On yhdessä pohdittava ja ratkaistava, millaiset politiikkatoimet auttaa tuottajia sekä pääsemään yli akuutin kriisin että myös uudistumaan ja turvaamaan tulevaisuuden kriisinkestävyyden.

Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta keskeisiä uudistamiskohteita ovat fossiiliriippuvuudesta irtaantuminen, synteettisten lannoitteiden käytön ja ylilannoittamisen vähentäminen, maaperän kasvukunnon parantaminen ja kuluttajien kasvaviin odotuksiin vastaaminen.

Kaikista näistä syistä pidemmällä aikavälillä olisi järkevää siirtyä vähemmän eläinpainotteiseen tuotantoon ja vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Tavoitteeksi tulisi myös ottaa kasvituotannon ja eläintuotannon tuominen lähemmäksi toisiaan niin, että lanta ei olisi ongelma vaan hyödyllinen resurssi.

Arvoisa puhemies!

Meidän ei myöskään tule kääntää selkäämme maailmalle, jossa nälkäisten ihmisten määrä oli jo useita vuosia nousussa ennen koronapandemiaa. Pandemian aikana toimituskatkokset sekä lisääntynyt köyhyys syvensi kierrettä entisestään. Olemalla ilmastokriisin torjunnan eturintamassa varmistamme tulevaisuuden kestävän ruoantuotannon niin maailmalla kuin meillä kotimaassa. Sillä mikään ala ei kärsi sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ja ekosysteemien heikkenemisestä niin paljon kuin ruoantuotanto.

Edetäksemme kohti tulevaisuuden kestävää ruoantuotantoa tarvitsemme muutosta siihen, miten maataloutta tuemme. Teemme valtavan karhunpalveluksen tuottajille, jos pönkitämme vain nykysysteemiä, mutta emme ohjaa sitä uudistumaan. Maataloutta on autettava selviämään Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien hinnannousujen yli, mutta vielä enemmän se tarvitsee pitkän tähtäimen näkymän kannattavuuden parantamisesta.