Jenni Pitkon ryhmäpuhe eduskunnan keskustelussa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta 19.10.2022

Arvoisa puhemies,

Metsätalous on tuonut Suomelle suurta hyvinvointia. Mutta tuolla hyvinvoinnin lisäyksellä on myös ollut iso hinta ja on vaarassa olla vielä suurempi. Olemme todella suurten kysymysten äärellä, kun puhumme maankäyttösektorin ilmastovaikutuksesta.

Ison varjon tämän aiheen ja keskustelun ympärille luo viime vuodelta saatu ennakkotieto siitä, että Suomen hiilinielut ovat romahtaneet. Hiilinielujen muuttuminen päästölähteeksi on todella hälyttävää ja se on tapahtunut vielä äärimmäisen huonoon aikaan, sillä matkalla kohti hiilineutraaliutta ja sen jälkeen hiilinegatiivisuutta, tulisi nielujen kasvaa tasaisesti. Jos emme onnistu hiilinielujen palauttamisessa, se tarkoittaa enemmän päästövähennyksiä. 

Ollaksemme rehellisiä itsellemme ja reiluja tuleville sukupolville, on myönnettävä, että tarvitsemme korjausliikkeen. Meidän täytyy muuttaa maankäyttömme tapoja sellaiseksi, että maankäyttösektori saadaan käännettyä nieluksi ja että sillä katetaan päästömme viimeistään vuonna 2035. Muutoin meitä uhkaa paitsi ilmastonmuutos myös valtavat laskut, kirjaimellisesti.

Samalla on todettava, että käsittelyssä olevan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman keinot, joilla saavutetaan 3 mt päästövähennykset, eivät riitä tätä eroa kuromaan. 

Arvoisa puhemies,

Suomi on metsien maa ja metsiemme käyttö on aivan keskeinen asia, kun puhumme maankäyttösektorin päästöistä, nieluista ja hiilivarastoista. Metsien käyttö on ollut teollisen historiamme ajan tehokasta ja tuottanut meille vaurautta. Tehokas puun käyttäminen on kuitenkin johtanut siihen, että sekä luonnon monimuotoisuus, että hiilinielut ovat pulassa. 

Lähes kolmannes uhanalaisista lajeista elää metsissä ja kolme neljästä metsäluontotyypistä on uhanalaisia. Vanhoja, kirveen koskemattomia metsiä on jäljellä vain sirpaleita siellä täällä. Lukematon määrä soita on ojitettu ja kuivattu ja samalla hakkuualueilta valuvat vesistöpäästöt ovat saaneet vesistöt rehevöitymään. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta nyt on aika myöntää, että hinta on ollut liian kova. 

Silti edelleen, kaiken tämän tiedon karttumisen jälkeenkin, moni haaveilee metsähakkuiden lisäämisestä. Ilmaston ja luonnon kannalta se ei vaan kertakaikkiaan ole mahdollista. Ei ole olemassa sellaista yhtälöä, että voisimme jatkaa kuten aiemmin.

Vähemmän tonneja voi kuitenkin tarkoittaa enemmän euroja, jos onnistumme metsätalouden jalostusarvon kasvattamisessa ja kestävien, pitkäaikaisesti hiiltä sitovien tuotteiden kehittelyssä ja kysyntään vastaamisessa.

 Arvoisa puhemies,

Maatalouden päästövähennysten vaatimattomuus ei ole maatalouden tuottajien syytä. Syy on meissä poliitikoissa. Maataloutta ohjaavat rakenteen, tuet ja politiikat eivät ole kannustaneet ilmastokestävään uudistamiseen. Maatalouden tukijärjestelmämme ei tällä hetkellä palkitse, vaikka maatalousyrittäjä haluaisi tehdä osansa päästöjen vähentämiseksi.

Hyvä uutinen kuitenkin on se, että merkittäviä päästövähennyksiä maataloudessa on saavutettavissa ja vieläpä verrattaen helposti. Ilmastosta huolehtiminen ei ole myrkkyä kotimaiselle ruoantuotannolle. Päin vastoin. Ilmastopäästöjä vähentäessä lisäämme myös resilienssiä, omavaraisuutta ja maatalouden sopeutumista kriiseihin. Kuluttajien ympäristötietoisuus kasvaa, suomalaiselle elintarvikkeille on kriittisen tärkeää olla mukana tässä ajattelutavan muutoksessa.

No mikä on se verrattain helppo ilmastotoimi maataloudessa? Turvepellot.

Turvepeltojen ala on noin 10 prosenttia peltoalasta, mutta niiden päästöt ovat yli puolet aikista maatalouden ilmastopäästöistä. Poistamalla käytöstä sellaiset turvepellot, joissa viljely on heikosti kannattavaa ja ennallistamalla ne sekä muuttamalla viljelytapoja niillä, joilla viljely on kannattava ja lisäksi rajoittamalla uusien turvepeltojen raivaamista, olemme jo pitkällä. 

Maanviljelyssä olevien turvepeltojen päästöt ovat n 15% Suomen kokonaispäästöistä. Esimerkiksi liikenteen päästöt ovat vastaavasti n. 23 %. Turvepelloilla päästövähennykset ovat moninkertaisesti edullisempia ja vaikutuksiltaan paljon helpompia. On helppo sanoa, että turvepeltoihin ei saa koskea, vaikeampi sanoa, mistä ne korvaavat päästöt otetaan. 

Arvoisa puhemies,

Maankäyttösektorin päästöihin vaikuttaa myös rakentaminen. Pidän tärkeänä nyt valmistelussa olevan maankäyttömuutosmaksun käyttöönottoa, jolla hillitään kaikkea metsänraivaamista, mikä ei ole aivan välttämätöntä.

Arvoisa puhemies,

Hyvä päätöksenteko pohjautuu parhaaseen tieteelliseen tietoon. Tässäkin käsillä olevassa asiassa meidän on kuultava tutkijoita. Yksi selkeä viesti on ilmastopaneelin hiilinielujen pelastamissuunnitelma, joka tarjoaa konkreettisia keinoja valmiilla tarjottimella. Tuo suunnitelma onkin otetattava mukaan pikaisesti valtioneuvostoon työlistalle. Myös vanhat lait, erityisesti metsälaki, on arvioitava ilmastonäkökulmasta. 

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutoksen torjumisessa ensisijaista on päästöjen vähentäminen ja tässä olemme jo hyvässä vauhdissa. Olemme päästöjen osalta polulla kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Ilman hiilinieluja emme kuitenkaan tule onnistumaan tai vastaavasti joutuisimme merkittävästi kiristämään päästövähennystavoitetta. Siksi olemme hyvin vakavan asian edessä. 

Tämä käsittelyssä oleva ohjelma ei vastaa nyt ennakkotietoina saatuun hälyyttävään tilanteeseen ja Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen vaatimukseen hiilinieluillemme. 

Tämä on vasta alkua. Työ jatkuu.