Jäljityksen valmiudet on saatava kuntoon 

Siinä missä testaaminen on saatu toimimaan sujuvasti, tartunnanjäljityksen viiveet ovat ajoittain hankaloittaneet koronaepidemian torjumista. Tartunnoista ja altistumisista esimerkiksi tiedotetaan hitaasti ja eri kunnissa ja sairaanhoidon yksiköissä noudatetaan osin vaihtelevia karanteenikäytäntöjä.

Koronaepidemiatilanne on ollut vaikea erityisesti tiheämmin asutuilla seuduilla ja helpommin leviävien virusmuunnosten seurauksena. Tartunnan lähde on saatu selville vain osassa tapauksista ja yleensä tapausmäärien kasvu on ruuhkauttanut ja vaikeuttanut jäljitystä. 

Vaikka tartunnanjäljitykseen ja epidemiayksiköihin on palkattu lisää henkilökuntaa, ei tämä riitä korvaamaan prosesseissa esiintyviä puutteita. Kuntien ja valtion yhteistyötä on lisättävä ja tartunnanjäljityksen resursseja on kasvatettava, jotta koronavirustartunnat pystytään jäljittämään niin nopeasti kuin mahdollista. Tarvittaessa myös lainsäädäntöä on muutettava, jos jäljitystyö ei onnistu nykyisen lainsäädännön puitteissa. Tämä on tärkeää myös tuleviin epidemioihin varautuessa.  

On pohtimisen arvoista, tulisiko tartunnoista ilmoittamiselle asettaa tavoitteellinen aikaraja muiden terveydenhuollon toimenpiteiden tapaan. Jäljitystehtäviin on tärkeää palkata myös muita kuin terveydenhuollon ammattilaisia, jotta terveydenhuollon saatavuus ei terveydenhuollon henkilöstön siirtämisen vuoksi kärsisi.

Aikainen reagointi ja avoimuus auttavat torjumaan epidemiaa. Jäljityksen tarjoama tieto tartuntalähteistä kertoo, mihin vaikuttavimmat toimet tulisi kohdistaa. Rakentaminen on ollut ammattikohtaisten tartuntatilastojen kärjessä. Rakennustyömaita ei kuitenkaan ole yleensä suljettu edes väliaikaisesti, vaikka niiltä löytyisi laajoja tartuntaketjuja. Toisilla toimialoilla näin on tehty ennakoiden. 

Huolestuneita viestejä jäljityksen kestosta on kantautunut myös koululaisten vanhemmilta. Opettajat eivät ole esimerkiksi aina voineet kertoa oppilaille luokassa esiintyvistä koronatartunnoista, jos jäljitystyö on vielä kesken, vaikka tieto tartunnasta olisi. Tartunnan jäljityksen sähköistäminen on tärkeä tavoite, jota muun muassa Helsingissä on pyritty viemään eteenpäin. 

Apua tartuntaketjujen katkaisemiseen on osaltaan toivottu Koronavilkku-sovelluksesta, joka ilmoittaa käyttäjälleen virukselle altistumisesta, mikäli sovellus on asennettu asianmukaisesti. Koronavilkun altistumisilmoituksen tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin ainakin se, ettei ilmoituksen saaneella ole tietoa, milloin mahdollinen altistuminen on tapahtunut. Koronavilkun altistumisilmoitukset tulevat usein viiveellä. 

Jätimme sosiaali- ja terveysministeriölle kirjallisen kysymyksen siitä, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy testaa, jäljitä, eristä ja hoida -strategian ja erityisesti koronavirusjäljityksen tehostamiseksi ja miten altistumisesta kertovien apuvälineiden kuten Koronavilkun toimivuutta aiotaan parantaa.