Itärajan tilanne huomioitava koronaelvytyksessä

Koronan torjuntatoimet ovat onnistuneet toistaiseksi hyvin hallituksen ripeiden ja oikein kohdennettujen toimien ansiosta. Taloudellisilta vaikutuksilta emme ole kuitenkaan säästyneet. Rajoitusten purkamisen myötä elpymisen merkkejä on ilmassa. Tilanne itärajalla on kuitenkin suuri kysymysmerkki. On täysin mahdollista, että raja pysyy suljettuna vielä pitkään.

Valtakunnan tasolla on aika vähän kiinnitetty huomiota siihen, millaisia alueellisia vaikutuksia tällä on. Kanssakäyminen itäisen naapurin kanssa on esimerkiksi rajamaakunta Etelä-Karjalassa normaalitilanteessa erittäin vilkasta. Maakunnassa on kolme kansainvälistä Suomen ja Venäjän välistä rajanylityspaikkaa: Imatra, Nuijamaa ja Vainikkala. Lisäksi Parikkalan tilapäisellä rajanylityspaikalla rajan voi ylittää erikoisluvalla ja ainoastaan Suomen ja Venäjän kansalaiset.

Vuonna 2019 kaakkoisrajalla rekisteröitiin 7,7 miljoonaa rajanylitystä, joista Etelä-Karjalan puolella yli 5 miljoonaa. Venäläisillä onkin suuri merkitys esimerkiksi alueen matkailutoiminnan ja päivittäistavarakaupan kannalta.

Rajan kiinnioleminen leikkaa Etelä-Karjalan maakunnan matkailukysyntää 25,4 miljoonaa euroa kuukaudessa. Mikäli raja pysyisi suljettuna vuoden loppuun saakka aiheutuisi siitä maakunnan kaupan ja palvelujen aloille yli 225 miljoonan euron liikevaihdon ja yli 900 henkilötyövuoden menetys. Tämä siis yhdessä maakunnassa, vastaavia hieman pienemmän mittaluokan menetyksiä kokevat myös Kymenlaakso (menetys arviolta puoli miljoonaa euroa päivässä) ja Etelä-Savo, jossain määrin myös Pohjois-Karjala. Vaikutuksia on varmasti myös pohjoisemmalla itärajalla.

Varsinaisia koronasta aiheutuvia sairastapauksia itärajan pinnassa on ollut toistaiseksi vähiten Suomessa, mutta suurin isku tulee virukselta suojautumisesta. Viruksen torjumisen onkin oltava ykkösprioriteetti, mutta tilanteen pitkittyessä on tärkeää, että valtio huomioi rajaseudun kriittisen tilanteen. Koko seudun elinvoimaisuus on muuten vaarassa romahtaa ja jälkiä voidaan joutua korjaamaan pitkään.

Nyt olisi oikea hetki panostaa itäisen Suomen elinvoimaisuutta vahvistaviin hankkeisiin.  Toivelistan kärjessä ovat alueen kannalta keskeiset vesi- ja raideliikenteen kehittämishankkeet, jotka sekä vahvistavat alueellista saavutettavuutta että tukevat liikenteen hiilineutraalisuustavoitetta.

Saimaan kanava on tärkeä vesireitti koko itäisen Suomen kannalta. Kanavan kehittäminen parantaa kumipyöräkuljetuksia ympäristöystävällisempien vesitiekuljetusten kilpailukykyä sekä mahdollistaa uudentyyppisten matkustajalaivojen pääsyn Saimaalle. Aluksia koskevien määräysten kiristymisen vuoksi sulkujen pidentämisellä on kiire ja hankkeen rahoituksen nopea varmistaminen olisi tärkeää.

Uhkana on, että liikennöinti tyrehtyy kokonaan, mikäli sulkupidennyksiä ei saada toteuteta riittävän nopealla aikataululla. Muutaman vuoden kuluttua kanavaan sopivia aluksia ei varustamoilta ehkä enää löydy, koska pelkästään Saimaan kanavan liikennöintiin soveltuvaan aluskokoluokkaan tuskin löytyy investointihalukkuutta.

Paljon on puhuttu uusista raideyhteyksistä. Täytyy kuitenkin muistaa, että lyhyellä tähtäimellä tärkeämpää on parantaa nykyverkon liikennöitävyyttä. Luumäki-Imatra väli on yksi Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosuuksista. Liikennöintivarmuuden parantamisen vuoksi on tärkeää toteuttaa Luumäki-Joutseno väliselle osuudelle kaksoisraide. Ilman kaksoisraidetta esimerkiksi perusparannusten tekeminen tuolle osuudelle ei onnistu ilman laajoja Karjalan radan liikennöintikatkoja.

Itäraja on tästä poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta tulevaisuudessakin rajaseudulle tärkeä elinvoiman lähde, kuten on ollut jo vuosisatojen ajan. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että rajojen avautuessa rajanylitykset hoituvat sujuvasti. Tämä vaatii rajavartiolaitoksen riittävää resurssointia sekä digitaalisten rajanylistyspalvelujen edistämistä. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä tehty periaatepäätös odottaa myös sitovaa päätöstä lisäresursseista, jotta toiminnan käynnistyminen vuonna 2024 ei verota muuta rajavalvontaa ja johda muiden rajanylityspaikkojen toimintaedellytysten heikentymiseen.

Kaakkois-Suomen elinvoimaa vahvistaisi myös se, että Vainikkalan lisäksi alueelle saataisiin myös toinen kansainvälinen raideyhteys Venäjälle. Imatran Imatrankoskelle on valmisteltu kansainvälistä raideyhteyttä Venäjän rataverkkoon. Päästöjen vähentämisen lisäksi tämä rahoituspäätöksiä odottava hanke avaisi uusia mahdollisuuksia Suomen ja Venäjän väliselle henkilöraideliikenteelle.

Liikennehankkeiden lisäksi olisi tärkeää saada ratkaistua puolustusvoimien tutkatoiminnan aiheuttamat rajoitukset alueen tuulivoimarakentamisen tieltä, lisätä panostuksia Saimaan alueen matkailun kehittämiseen sekä vahvistaa entisestään Suomen vihreimmän yliopiston LUT:n ympärille syntynyttä vihreän teknologian ekosysteemiä.

Valtion viisaita ratkaisuja odotellessa voimme yhdessä tukea Savonlinnaa ja Saimaa-ilmiötä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja kannustaa Lappeenrantaa Euroopan komission kilpailussa Euroopan vihreimmän kaupungin tittelistä. Ilmastoedelläkävijä Lappeenranta on jo selvittänyt hienosti tiensä syksyllä järjestettävään finaaliin.