Inka Hopsun ryhmäpuhe valtioneuvoston selonteosta kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 11.1.2023

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt monin tavoin luontoon, ihmisiin, talouteen ja yhteiskuntaan sekä Suomessa että maailmalla. Hallitsematon muutos uhkaa yhteiskuntien vakautta ja turvallisuutta monin tavoin, ja tulevien vuosikymmenien kuluessa vaikutukset voimistuvat. Maailmanlaajuinen pandemia toimi meille tästä esimerkkinä.

Meillä on siis entistä suurempi tarve sopeutua ilmastonmuutokseen ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että meillä on kaikkia yhteiskunnan aloja läpileikkaava suunnitelma siitä, miten Suomi varautuu ilmastokriisin seurauksiin.

Arvoisa puhemies, 

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä monimuotoiset maatalousympäristöt ja metsät sietävät paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. On hyvä, että suunnitelmassa esitetään metsäalan sopeutumista edistäviä tutkimus- ja kehittämistoimia, jotka tukevat myös luonnon monimuotoisuutta, kuten sekapuustoisuuden ja eri-ikäisrakenteisten metsien lisäämistä.

Metsäluonnon huomioiminen metsähoitotavoissa esim. siirtymällä avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmiin ja toteuttamalla harvennushakkuut nykyistä kevyemmin, tukee paitsi metsien monimuotoisuutta myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Keskeisintä on kuitenkin pysäyttää ilmaston kuumeneminen vähentämällä päästöjä ja kasvattamalla hiilinieluja. Jos emme tässä onnistu, mikään raha maailmassa ei riitä ilmastonmuutoksen seurauksiin sopeutumiseen.

Ilmastokriisin vaikutukset osuvat usein kaikista kovimmin niiden maiden ihmisiin, jotka ovat vaikuttaneet siihen vähiten. Erityisen tärkeää on löytää keinoja kaikkein haavoittuvimpien alueiden sopeutumiselle. Pakolaisuus on jo nyt ennätyslukemissa, kun elinolosuhteet käyvät mahdottomiksi ja konfliktit lisääntyvät. Ruokaturva on noussut yhdeksi YK:n kärjeksi, globaalitilanne heikkenee ja FAO ja maailmanruokaturvaohjelma arvioivat, että jopa 220 miljoonaa ihmistä tulee kärsimään ruokaturvattomuudesta.

Siksi on tärkeää, että kansainvälisen ilmastorahoituksen määrää kasvatetaan ja että puolet Suomen kansainvälisestä ilmastorahoituksesta suunnataan kehittyvien maiden tukemiseen ilmastonmuutoksen sopeutumisessa.