Inka Hopsun ryhmäpuhe 9.6.2021

Vuosikymmenten saatossa olemme huomanneet, että pohjoisesta maantieteellisestä asemasta huolimatta emme ole immuuneja maailmanpolitiikan tapahtumille.  On tärkeää välillä nousta upeilta Itämeren rantakallioilta vielä korkeammalle katsomaan maailmaa laajemmin.

Selonteko asettaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tavoitteeksi vakaamman, ennakoitavamman ja turvallisemman maailman.

Emme voi keskittyä vain perinteisiin sotilaallisiin uhkiin, vaan moderniin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajatteluun kuuluu vahvasti laajan turvallisuuskäsitteen omaksuminen. Ilmastonmuutos, biodiversiteettikato, pandemiat, talouskriisit, eriarvoisuuden lisääntyminen sekä kyberuhat ovat esimerkkejä maailman vakautta ja rauhaa uhkaavista haasteista. Selonteko kuvaa hyvin Suomen toimintaympäristöä osana yhä keskinäisriippuvaisempaa maailmaa.

Arvoisa puhemies,

Selonteko vahvistaa hallitusohjelman linjaa ulkopolitiikkamme ihmisoikeusperustaisuudesta. Oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustajina meillä on jo vahva pohjatyö tehtynä. Ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka kuvataan mietinnössä toimintaperiaatteena, jossa johdonmukaisesti eri politiikkalohkoilla arvioidaan ja huomioidaan vaikutukset ihmisoikeuksiin.
Suomen tulisi vahvistaa entisestään kansainvälisten sopimusten asettamia ihmisoikeusvelvoitteita sekä tukea konkreettisin keinoin ihmisoikeuksien toteutumista ja niiden puolustajia.

On tärkeää, että työn alla oleva Suomen ihmisoikeusselonteko syventää entisestään  lähestymistapaamme. Näin profiilimme ihmisoikeuksien puolustajana kirkastuu, kun lähestymme potentiaalista kauttamme YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

Arvoisa puhemies,

Turvallisuusintressit ja ihmisoikeudet asetetaan valitettavan usein vastakkain tai allekkain. Peilataanpa hetki ihmisoikeuksien toteutumisen ja turvallisuuteen liittyvien muiden intressien välistä dynamiikkaa esimerkiksi viimeaikaisissa Euroopan tapahtumissa: Venäjän ja Valko-Venäjän ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta loukkaavat toimet ovat lisänneet epävakautta ja uhkakuvia alueellamme. Entäpä Kiina, jonka taloudellinen ja myös sotilaallinen mahti kasvavat paikoin mm. säällisten työolojen, vähemmistöjen oikeuksien ja kansalaisten vapauksien kustannuksella.

Suomelle on tärkeää korostaa kansainvälisen oikeuden ja monenkeskisen sääntöperusteisen järjestelmän roolia maailman haasteiden ratkaisemisessa. Vahvistamalla yhteisiä pelisääntöjä, kansainvälisiä instituutioita ja niiden toimintakykyä, pystyvät ne paremmin edistämään rauhantavoitteita ja turvaamaan näin myös Suomea tulevaisuuden mahdollisilta turvallisuusuhilta ja mielivaltaiselta voimapolitiikalta.

I sin rapport betonar utskottet Förenta Nationernas mycket viktiga roll. För att uppnå hållbar utveckling, fattigdomsutrotning och fred styrs staternas eget och gemensamma arbete av målen i Agenda2030 för hållbar utveckling. Förverkligandet av dessa mål hotas alltmer av Koronapandemin och skulle kräva global solidaritet.

(Käännös: Valiokunta korostaa mietinnössään YK:n erittäin tärkeää roolia. Kestävän kehityksen, köyhyyden poiston ja rauhan saavuttamiseksi valtioiden omaa sekä yhteistä työtä ohjaavat kestävän kehityksen Agenda2030 tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutuminen on korona pandemian seurauksena entistä vahvemmin uhattuna ja vaatisi maailmanlaajuista solidaarisuutta.)

Suomen tulee tehdä voitavansa myös rauhan välityksen sekä vakauden ja turvallisuuden ylläpitämistä tavoittelevan kriisinhallinnan tehtävissä. Konfliktit rikkovat niin inhimillisen kuin ympäristön hyvinvoinnin mahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies,

Näiden perustavanlaatuisten ulkopolitiikan elementtien rinnalle selonteko ja valiokunnan mietintö nostavat maailmanlaajuiset toimet koko pallomme olemassaoloa uhkaavien kehityskulkujen, ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi. Vahva ilmastojohtajuus, Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano ja sen maailmanlaajuinen edistäminen on yksi Euroopan unionin tärkeimpiä strategisia valintoja. On merkittävää saada ilmastomyönteiselle linjalle myös USA:n uuden johdon tuki.

Arvoisa puhemies,

Koronaviruspandemia osoitti konkreettisesti maailman syvän keskinäisriippuvuuden. Wuhanin kaupungista Kiinasta levinnyt virus valtasi koko asutetun maailman vain muutamassa kuukaudessa. Tuotantoketjut pysähtyivät, rajat sulkeutuivat, epävarmuus tulevaisuudesta kasvoi.

Koronapandemiasta on vaikeaa löytää mitään positiivista. Pandemiasta on kuitenkin mahdollista oppia ainakin yksi asia: maailmanlaajuisia haasteita ei voida ratkaista yksin. Ulko- ja turvallisuuspoliittisella saralla Suomen keskeinen yhteistyön painopiste on Euroopan unionissa sekä tiiviissä yhteistyössä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Naton kumppanimaiden sekä Baltian maiden kanssa.

Vuoropuhelussa myös me parlamentaarikot voimme ja haluamme olla aktiivisesti mukana.

Vihreä eduskuntaryhmä tukee valtioneuvoston selontekoa ja valiokunnan mietintöä sekä kiittää kaikkia selonteon valmisteluun osallistuneita!