Inka Hopsun ryhmäpuhe 9.12.2024

Arvoisa puhemies.

Eilen aamulla saimme herätä viesteihin, jossa kapinalliset ovat vallanneet Syyrian Damaskoksen, päivä ennen sitä Romanian presidentinvaalitulos kumottiin oikeusistuimessa Venäjän vaalivaikuttamisen vuoksi, siitä muutama päivä taaksepäin Ranskan hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu, Israel jatkaa Gazan asukkaiden näännyttämistä. Kaapelien rikkoutuminen Itämerellä ei ole meille enää yllätys, Sudanin sisällissota jatkuu karmeine uhrilukuineen ja Taleban kiristää päivä päivältä naisten mahdollisuuksia koulutukseen, työhön ja vapaaseen elämään.
USA:n vallanvaihdos on jättänyt odottavan hetken, jota hyödynnetään, toisaalta suurta muutosta esimerkiksi USA:n ja Kiinan kiristyviin väleihin ei näytä olevan tiedossa.

Aika, jossa selonteko ja valiokunnan mietintötyö on tehty, on ainakin Euroopan turvallisuuden näkökulmasta oman elinaikani epävakain. Myös globaali pakolaistilanne on ennätysheikko, mikä kertoo konflikteista ja elinolosuhteiden kaventumisesta monella alueella ympäri maailman. Onkin arvokasta, että kotimaassa on pyritty säilyttämään yhteinen jaettu linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomi on sitä vahvempi, mitä yhtenäisempi se on. Tämä vaatii viisautta päättäjiltä, nyt ei ole aika hajottaa tai käydä liian suurilla kierroksilla.

Meidän on kunnianhimoisesti käytettävä sitä keinovalikoimaa, joka meillä on globaalin turvallisuuden vahvistamiseksi. Meidän on myös oltava aktiivisia monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän kehittämisessä.

Mietinnössä todetaan, että Euroopan unioni on Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys ja arvoyhteisö. EU:n merkitys Suomelle korostuu erityisesti laajan turvallisuuden tuottajana. Mietinnössä annetaan voimakas tuki EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiselle, ei vain Ukrainan vaan koko Euroopan puolustuskyvyn vahvistamiseksi.

Valiokunta linjaa hyvin EU:n yhtenäisyyden ja laajentumisen tärkeydestä ja päätöksentekokyvyn vahvistamisen tarpeesta etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Yksimielisyyspäätökset myös altistavat vaikuttamistoiminnalle. EU:n rooli myös kauppasuhteiden, kehityskumppanuuksien ja Afrikka-suhteiden osalta on Suomelle keskeinen.

Mietintö linjaa myös Suomen sitoutumisesta Euroopan neuvoston vahvaan ihmisoikeustyöhön aikana, jolloin ihmisoikeuksia haastetaan. Ja toistaa sitoutumisemme ETYJ:n toimintakyvyn vahvistamiseen. Tulevana ETYJ:n pj-maana korostamme myös järjestön erilaisten työkalujen mahdollisuuksia. Mikäli rauhanratkaisut Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäyssotaan etenevät mm. sotilas- ja siviilitarkkailumissiot voivat olla silloin käyttökelpoisia.

Selonteko on ensimmäinen Suomen Nato-liittoutumispäätöksen jälkeen.
Suomi on turvallisuuden tuottaja sekä rakentava, luotettava ja suorituskykyinen liittolainen. Suomi ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle kansallisia rajoitteita ja osallistuu lainsäädäntönsä määrittämissä puitteissa laaja-alaisesti Naton toimintaan.

Mietintö toistaa hyvin liittymisselonteon yhteydessä tehtyjä linjauksia.

Suomen kansainväliset sitoumukset ja yhteistyö vahvistavat turvallisuutta tavalla, joka ei kohdista sotilaallista uhkaa muille valtiolle. Suomi haki Nato-jäsenyydeltä puolustuksellista lisäsuojaa maan turvallisuuden takaamiseksi. Totesimme ”aktiivisen ja ennakoivan diplomatian sekä vakautta edistävän ulko- ja turvallisuuspolitiikan, mukaan lukien kriisinhallinta, konfliktinesto ja rauhanvälitys, jatkaminen myös Naton jäsenenä on tärkeää ja että ”Suomen mahdollinen jäsenyys ei ole osoitettu ketään vastaan vaan sen tehtävänä olisi Suomen turvallisuuden vahvistaminen”.

Valiokunta korostaa myös hyvin, että resilienssin keskeinen osa muodostuu toimivasta yhteiskunnasta, jossa toteutuu luottamus viranomaisiin, luottamus väestöryhmien kesken ja yhteiskuntarauha. Nämä ovat olennaisia tekijöitä, kun ulkopuolisia hyökkäyksiä ja vaikuttamisen eri muotoja torjutaan. Yhteiskunnan eheydestä huolehtiminen onkin turvallisuutemme kannalta aivan oleellinen tehtävä.

Euroopan turvallisuus on sidoksissa globaaliin turvallisuuteen. Tänä syksynä YK:n kokoukset niin Bakussa ilmastokriisin torjumiseksi kuin Busanissa muovisopimuksen aikaansaamiseksi eivät tuottaneet riittävää tulosta. Eurooppaa syytetään usein kaksoisstandardeista myös reagoinnissa maailman kriiseihin ja konflikteihin. Näihin epäonnistumisiin meillä ei ole varaa!

Sääntöpohjaista maailmanjärjestystä haastetaan, autoritaaristen maiden määrä kasvaa ja laajentunut BRICS-maiden ryhmäkin kattaa jo 45 %:ia koko maailman väestöstä.

Valiokunnan mietintö tukee tarpeellisesti jo tasavallan presidentin aloittamaa aktiivista linjaa YK:n toimintakyvyn vahvistamiseksi ja globaalin äänen vahvemmaksi kuulumiseksi.

Pienen maan on vain viisasta ymmärtää muidenkin huolet.