Inka Hopsun ryhmäpuhe 14.9.2021

Pakolaisia on maailmalla enemmän kuin koskaan, yli 44 000 joutuu jättämään kotinsa päivittäin. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon tuomat ongelmat elinoloihin kärjistyvät yhä nopeammin, jos päästövähennyksiin ja sopeutumistoimiin ei pian tartuta kaikkialla. 

Koronapandemia on ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun alun johtanut inhimillisen kehityksen taantumiseen, koulunkäynti on estynyt yli 400 miljoonalta lapselta kokonaan.

Käsittelemme äärimmäisen ajankohtaista ja merkittävää selontekoa, Suomen pitkäjänteisistä, ylivaalikautisista toimista näiden haasteiden ratkomiseksi.

Kiitän parlamentaarista ryhmää ja sen puheenjohtajaa hyvästä yhteistyöstä ja uskon tämän työn myötä, että myös tulevat vaalikaudet jatketaan Suomen kehityspolitiikassa nyt yhdessä määriteltyjen tavoitteiden, periaatteiden, arvojen ja painopisteiden pohjalta.

Jag tackar den parlamentariska gruppen och dess ordförande Eva Biaudet för mycket bra samarbete. Jag litar på det, att vi också under de kommande valperioderna fortsätter med de målsättningar, principer, värden, och tyngdpunkter som vi nu har kommit överens om. 

Toivottavasti ylivaalikautisuuden myötä vahvistuu myös toiminnan johdonmukaisuus yli hallinonalojen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kestävä kehitys ja YK:n Agenda 2030 ovat keskeisiä viitekehyksiä, joita kehityspolitiikallamme toimeenpannaan. Lähtökohtana on aina kehittyvien maiden omistajuus ja tarpeet, vahvistamme kumppanimaiden mahdollisuuksia vastata itse maan hyvinvoinnista ja toimeentulosta.

Suomi on sitoutunut leave no one behind -periaatteeseen eli siihen, ettei kukaan tippuisi matkasta. Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ja kaikista heikoimmassa asemassa olevien tuki ovat meille itseisarvo.

Kansalaisyhteiskunnan tärkeä rooli juurikin tässä työssä nähdään ja sitä myötä sitoudutaan järjestöjen rahoituksen kasvattamiseen. Puolustaa pitää myös paikallisen kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä.

Naisten oikeuksien, varsinkin seksuaaliterveyden ja -oikeuksien, vastustus on kasvanut maailmalla. Onkin erittäin tärkeää, että selonteossa sitoudutaan jatkamaan naisiin ja tyttöihin keskittyviä erityistoimia. Esiin nostetaan myös kaksinkertaisen syrjinnän taakka vammaisten naisten ja tyttöjen tilanteen kautta.

Kriisit, sodat ja konfliktit haastavat kehitystä syvimmin. Kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön nk. ”kolmoisneksus” on äärimmäisen ajankohtainen.  Pitkittyneissä konflikteissa tarvitaan usein kaikkia kolmea työmuotoa rinnakkain, toisiaan täydentämään. Afganistanin kriisi tuo hyvin näkyväksi, kuinka riskeerattuna on niin ihmisoikeuksien toteutuminen, köyhyyden poistaminen kuin demokratiakehitys.

Osallistavissa rauhanprosesseissa Suomi on näyttänyt vahvasti tietä naisten ja nuorten osalta. Erityisen iloinen olen koulutuksen noususta omaksi erilliseksi temaattiseksi painopisteekseen. Varmasti moni teistäkin maailmalla vieraillut on kuullut toiveet ja kiinnostuksen Suomen koulutusosaamista kohtaan. Tällä sektorilla meillä on todella annettavaa oli kyse sitten opettajankoulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, äidinkielisestä tai erityisopetuksesta, tai vaikka yritysvetoisesta digiosaamisesta. Painopisteen sisältö vaatii kuitenkin jatkotyöstöä ja pohdintaa esimerkiksi siitä, kuinka se näkyy humanitaarisessa avussa.

Merkittävin puute selonteossa on se, ettei se vielä linjaa hallitusohjelmassa sovitusta tiekartasta kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 % tasolle BKTL:stä, vaan ainoastaan tavoitevuoden 2030.

Vastuullinen hallitus ottaa myös itse askelia kohti tavoitetta, etenkin aikana, jolloin globaalipandemia luo kehitykselle entistä suurempia haasteita ja takapakkia. Ilmastonmuutos ja luontokato ovat suurimpia ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja.

Nämä haasteet nähdään nyt aiempaa vahvemmin ja esitetään myös kehittyvät maat osana ratkaisua. Vastausten kehityshaasteisiin on oltava ilmastokestäviä, luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä ja vähäpäästöisiä.Suuri potentiaali ratkaisujen edistäjänä on myös yksityisellä sektorilla ja investointimuotoisella rahoituksella. Reilun työn ja verotuksen kehittäminen kulkevat tämän rinnalla.

Jatkossa tulee entistä tarkemmin tarkastella myös kehitys- ja kauppapolitiikan välistä johdonmukaisuutta. Kehityspolitiikassa kansainvälisen oikeuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat olleet jo pitkään työn lähtökohtia. Selonteko painottaa vastuutamme myös pakolaiskriiseissä, niiden ehkäisyssä ja niissä auttamisessa.