Inka Hopsun ryhmäpuhe 1.12.2020

Koronavirus on maailmanlaajuisesti vaikuttanut ihmisten terveyteen ja arkeen, kaatanut yrityksiä, vienyt työpaikkoja ja saanut talouden kuralle.

Kiina näyttää nousevan kuopasta vauhdikkaimmin. Valtiot etsivät keinoja oman taloutensa elvyttämiseen, myös EU jäsenvaltioineen on tehnyt johtopäätökset heikkenevästä kasvusta ja sopinut yhteensä 750 miljardin euron vihreän siirtymän elpymispaketista. Sen tarkoitus on rakentaa pandemian jälkeistä Eurooppaa aiempaa ehommaksi ja kestävämmäksi, luoda edellytyksiä pärjätä tulevaisuuden kilpailussa ja luoda toivoa niin pandemiasta toipumiseen kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan.

”Build back better” on kunnianhimoinen tavoite, mutta kunnianhimoa tarvitaan, jotta elvytys onnistuu ja Suomenkin saama noin 2,3 miljardin merkittävä potentiaali ei valu vain vanhan totutun säilyttämiseen. Panostuksen merkittävyyttä voi verrata hallitusneuvottelussa sovittuun 1,3 miljardin pysyviin menoihin ja 3 miljardin kertainvestointeihin.

Hallitus on linjannut, että vähintään puolet Kestävän kasvun -rahoituksesta tullaan Suomessa käyttämään ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vihreään siirtymään.

Tulemme tekemään mittavia panostuksia hiilineutraalia yhteiskuntaa edistäviin teollisuuden vähähiilisyyden ja sähköistymisen investointeihin, energiajärjestelmän uusimiseen, infrahankkeisiin ja digi-investointeihin.

Myös hallituksen päästökauppakompensaation lakkauttamisen yhteydessä sopima teollisuuden sähköistämisen tuki sopisi ohjelmaan.

Vihreän siirtymän tulee olla mahdollinen myös jokaiselle kotitaloudelle, siksi ohjelmaan tulee sisältyä tukea esimerkiksi sähkö- ja biokaasuautoilun infraan, rakennusten energiatehokkuuteen ja öljylämmityksen korvaamiseen maalämmöllä.

Tässäkin salissa on pohdittu, että Euroopassa lienee monenlaisia intressejä käyttää kriisin tuomaa muutosmahdollisuutta. Tärkeintä se on tehdä siirtymässä ilmaston ja luonnon kannalta kestäviin ratkaisuihin. Tätä myös asiantuntijat ovat jo vuosien ajan peräänkuuluttaneet. Meidän ei tule jälleenrakentaa vanhaa fossiilitaloutta vaan panostaa ratkaisuihin, jotka tuovat työllisyyttä ja hyvinvointia myös 2030-luvulla ja eivät enää lisää luonnon köyhtymistä tai kiihdytä ilmastonmuutosta. Voimme sitoutua kunnianhimon tasoon joka ei ainoastaan aiheuttaisi vähäistä haittaa (do no significant harm), vaan ei haittaa ollenkaan (do no harm).

Tulevaisuuteen katsoen hankkeiden kriteerit niin kuntien, alueiden, yritysten kuin muidenkin toimijoiden osalta kannattaa rakentaa YK:n Agenda 2030 -sitoumusten pohjalta. Aivan oleellista on asettaa kriteereiksi myös pitkäaikaiset työllisyysvaikutukset ja hallituksen hiilineutraaliustavoitteen toteuttaminen. Hankkeiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutukset tulee myös huomioida.
Hallitusohjelmassa luvataan tiekartta kohti eurooppalaisen tason 4 prosentin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta. Kuinka lähelle pääsemme Kestävän kasvun ohjelman avulla?

Tutkimuksen lisäksi tulevaisuuden elinvoimaa turvaamme panostamalla nuoriin ja koulutukseen. Korona on vaikeuttanut nuorten siirtymää työelämään ja korkeakouluihin, viivästyttänyt opintoja ja leikannut optimismia. Elpyvä yhteiskunta tarvitsee nuorten elinvoimaa, hyvinvointia ja tulevaisuususkoa.

Meidän tulee lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, vahvistaa merkittävästi koko väestön digitaitoja ja -palveluja sekä huolehtia vieraskielisen väestön mahdollisuuksista oppia kieltä, kouluttautua ja päästä osaamistaan vastaaviin töihin.

Koronan kärsijä on ollut myös kulttuuriala, jonka sekä työllisyys että hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä. Vihreät esittävät, että kulttuurin elpymiselle asetetaan myös konkreettinen kahden prosentin tavoite Euroopan Parlamentin suosituksen mukaan, jotta saavutettavuutta voidaan edistää ja ihmiset saavat myös taiteen- ja kulttuurin hengenravintoa.

Korona on kerryttänyt hoitovelkaa, jonka purkaminen on edellytys myös pitkäjänteiseen positiiviseen työllisyys kehitykseen. Jo ennestään suuri mielenterveyspalveluiden tarve on vaikeina aikoina vain kasvanut. Vihreistä olisikin syytä kestävän kasvun ohjelman puitteissa ryhtyä toteuttamaan Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa kuvattua lyhytterapiapalvelua.

Arvoisa puhemies,

Koronakriisistä nousemme ja vahvistumme niin, että samalla uudistamme taloutta ilmaston, luonnon ja ihmisten kannalta kestävämmäksi.