Inka Hopsu: Lisätalousarvio rakentaa vähähiilistä yhteiskuntaa

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu piti 10.6. vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheen hallituksen lisätalousarviosta eduskunnan käymässä lähetekeskustelussa. Puheessaan Hopsu korosti koronakriisin jälkihoidon tärkeyttä ja elvytystoimien roolia ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

Hopsu nosti esille kunnille ja sairaanhoitopiireille osoitetun 1,4 miljardin euron merkityksen.

–Sairaanhoitopiirit ottivat vastaan suurimman varautumisen vastuun heti pandemian alettua. Osa muusta hoidosta kärsi ja jäi tauolle. Tämä näkyy alijääminä ja kertyneenä hoitovelkana. Hoitovelan purku onkin yhä edessä oleva haaste koko maassa, koronan mahdollisen toisen aallon ohella, Hopsu sanoo.

Ilmastonmuutos ei ole koronasta huolimatta kadonnut. Hopsu korosti puheessaan vihreän elvytyksen tärkeyttä.

–Ilmastokriisi ja biodiversiteettikato ovat maailman ja elämänmuotomme suurimmat uhat. Polku Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi ja vähähiilisen yhteiskunnan rakentumiseksi ei tapahdu itsestään. Elvytystoimet antavat tähän rakennustyöhön mahdollisuuden, jota emme saa Suomessakaan hukata, Hopsu toteaa.

–Enää ei riitä vanha fakta, että infrastruktuurin rakentaminen on nopea tapa saada talouteen vauhtia. Pelkkä talouden kasvu ei ole tässä maailman tilassa riittävä saavutus. Tarvitsemme vihreää elvytystä, Hopsu korostaa.

Lisätalousarvio sisältää pitkän listan toimia, joilla vihreää jälleenrakennusta vauhditetaan.

–Vähähiilistä yhteiskuntaa rakennetaan tässä lisätalousarviossa mm. energiaremonttiavustuksin ja puurakentamista, sähköautojen latausinfraa, muovin kierrätystä sekä tuulivoiman lupakäsittelyjä edistämällä. Rahoitusta saavat myös metsien suojelu, lähivirkistysaluepaikkojen korjaukset, kävely ja pyöräily sekä ilmastorahasto, Hopsu toteaa.

Jos lasketaan yhteen lisätalousarvion ja MAL-neuvottelujen tulos, niin valtion joukkoliikenteen, raiteiden, kävelyn ja pyöräilyn panostukset ovat lähes miljardi euroa.

–Se on historiallisen suuri panostus vähäpäästöiseen liikenteeseen, Hopsu toteaa.

Hopsu korosti puheessaan myös lisätalousarvion avulla tehtävää lasten ja nuorten tukemista ja eriarvoisuuden vähentämistä.

–Korona-aika on lisännyt lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia. Etäopetus on lisännyt oppimisvajetta ja kasvattanut oppimiseroja. Siksi lisäyksiä kohdistetaan läpi koulutuspolun varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, oppilashuoltoon ja oppilaanohjaukseen, Hopsu korostaa.

Lue koko puhe.