Ilmastouhkiin varautuminen on myös turvallisuusuhkiin varautumista

Pandemia, sota ja ilmastokriisi. 2020-luvun kriisit haastavat meitä uskomattomalla tavalla ja aiheuttavat valtavaa inhimillistä kärsimystä. Fossiilitalous kasvattaa aikamme turvallisuusriskejä, ja se vahvistaa häikäilemättömien johtajien valtaa ja vaurautta.

Kansainvälisen ilmastopaneelin kuudennen arviointiraportin tällä viikolla julkaistu uusin osa tuskin saa uutisissa Putinin Venäjän Ukrainan-hyökkäyssodan olosuhteissa niin suurta painoarvoa kuin syytä olisi. Ilmastokriisi vaikuttaa kuitenkin vahvasti monien sekä nykyisten että tulevien turvallisuusuhkien kehittymiseen. Turvallisuusuhista moniin liittyy geopoliittista vallankäyttöä fossiilisilla polttoaineilla ja raaka-aineilla. Se on myös osa Putinin Venäjän vallankäyttöä ja sotapolitiikkaa. Siksi ilmastokriisin ratkaiseminen energiaitsenäisyyttä lisäämällä ja kiertotaloutta vahvistamalla on myös väline turvallisuusuhkien ehkäisyyn, demokratian ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen sekä autoritääristen voimien heikentämiseen.

Jarruttelijat eivät saaneet tahtoaan läpi, tutkijoita kuunneltava

Maanantaina julkaistu IPCC:n kuudennen arviointiraportin kolmas osa keskittyy päästövähennyksiin ja toimiin niiden saavuttamiseksi. Raportin julkistaminen viivästyi etenkin Saudi-Arabian vetämän ryhmän jarruttelun vuoksi. Öljymaat ovat vaatineet fossiilisten polttoaineiden roolin säilyttämistä myös tulevaisuudessa.

Tilanteessa, jossa toiminnalla on kiire, ei ole varaa antaa poliittisen painostuksen värittää tieteen esittämiä tosiasioita. Meidän on pidettävä huolta, että riippumattomalle tutkimukselle on riittävästi resursseja. Panostukset tieteeseen ja tutkimukseen ovat panostuksia elinkelpoisen tulevaisuuden turvaamiseen.

Ihmiskunnalla on vielä mahdollisuus ottaa tutkijoiden viesti vakavasti ja hillitä ilmastokriisin pahimpia vaikutuksia. Viime vuonna Glasgow’n ilmastokokouksessa monet maat kiristivät tavoitteitaan, ja kokouksen merkittävä päätös oli, että maiden ilmastositoumuksia tarkastellaan jatkossa vuosittain, eikä viiden vuoden välein. Tämä päätös takaa sen, että paine säilyy yllä ja syksyllä Egyptin ilmastokokouksessa päästään eteenpäin.

Tiedämme keinot, niihin täytyy tarttua nyt 

Uusia ja yllättäviä ratkaisuja ei ole tulossa, sillä tarvittavat toimet ovat olleet tiedossa jo pitkään. Nyt on viimeinen hetki ottaa ne käyttöön eikä odottelun varaa enää ole. 

Tutkijat painottavat, että kriisien ratkominen sitä mukaa kun ne ilmenevät pienillä, hajanaisilla ja vähittäisillä toimilla ei riitä, vaan muutoksia on tehtävä perustavanlaatuisesti kaikilla elämänalueilla. Erityisen tärkeässä roolissa ovat teollisuus, energiasektori sekä maankäyttö. Fossiilitaloudesta luopuminen on energiajärjestelmän muutoksen kannalta tärkein keino. Suomessa energiasektorin muutos tapahtuu investoimalla uusiutuvan energian tuotantoon, kuten tuulivoimaan.

Ilmastonmuutos kurittaa kovimmin monimuotoisuudeltaan köyhiä ekosysteemejä, joten luontokadon torjumiseen on luotava kannusteita myös maa- ja metsätaloudessa. Näin lisäämme ekosysteemien resilienssiä ilmastokriisin edessä. Hiilinielujen säilyttäminen ja vahvistaminen on taattava. Ilmastopaneelin raportissa esitetään tärkeänä hiilensidontaa tukevana keinona muun muassa hiiliviljely ja metsien hiilinielujen kasvattaminen. Europarlamentin LULUCF-hiilinieluasetuksen raportoijana etsin juuri tällaisia keinoja, jotka hyödyttävät sekä ilmastoa että luonnon monimuotoisuutta. Metsä-, suo- ja maatalousympäristöjen monimuotoisuuden vahvistaminen on ilmastonkin kannalta Suomessa avainasemassa. Samalla nämä ratkaisut tuovat uusia tulonlähteitä maa- ja metsätalouteen sekä lisäävät niiden kestävyyttä ja kannattavuutta. Regeneratiivinen, hiiltä sitova maatalous on hyväksi paitsi ilmastolle ja luonnolle myös maaperän laadulle, fossiilisten lannoitteiden riippuvuuden vähentämiselle ja maatalouden kannattavuudelle.

Tänä vuonna me suomalaiset kulutimme laskennallisesti osamme maapallon uusiutuvista luonnonvaroista tältä vuodelta 31. maaliskuuta. Muutos kulutustottumuksissamme on siis välttämätön. Aiheutamme valtavasti ilmastopäästöjä maamme rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi elintarvikesektorilla ongelmallisia ovat tuontituotteet, jotka aiheuttavat usein päästöjen lisäksi muita haittoja, kuten metsäkatoa tuotantomaassa. Kotimaisen kasvisruokavalion suosiminen on sekä ympäristön, ilmaston, terveyden että ruoantuotannon omavaraisuuden kannalta paras vaihtoehto. 

Tarvitsemme reilun muutoksen

Kasvavat sähkölaskut, kalliimmat kauppakäynnit ja nousevat bensan hinnat ovat saaneet monet huolestuneiksi niin taloudellisesta tilanteestaan kuin arjen sujuvuudesta. Olisi vastuutonta ja valheellista väittää, että jokaisen elämäntyyli voi jatkua täysin samanlaisena kuin aiemmin. Ilmastokriisiin vastaaminen voi vaatia isojakin muutoksia yksittäisten ihmisten elämässä. On selvää, että se ei ole kaikille helppo rasti. Päättäjien tehtävä on varmistaa, että kestävät valinnat ovat kaikille mahdollisia ja tukea niihin on tarjolla riittävästi. On tärkeää, että kun tuemme ihmisiä, tuemme kestävää muutosta pitkällä aikavälillä, emmekä saastuttavaa hetken helpotusta.

Raportin tärkeä muistutus on, että ilmastotoimet ovat mahdollisuus parantaa elämäämme. Vaihtoehto, jossa jatkamme kuten aiemminkin, ei aidosti ole vaihtoehto. IPCC:n raportti osoittaa, että ilman jo tehtyjä ilmastotoimia tilanne olisi vielä synkempi. Nyt pitää vain tehdä lisää ja nopeammin. Ilmastokestävä maailma ei ole utopia, vaan paras ja ainut keino varmistaa hyvä elämä sekä nykyisille että tuleville sukupolville.