Ilmastotoimien kevät

Hallituksella on tärkeä ilmastotoimien kevät, ei vain maaliskuu. Tämän vuoden tärkein ilmastohetki koittaa jo kuukauden päästä, kun hallitus antaa esityksensä uudeksi ilmastolaiksi.

Uudessa ilmastolaissa hiilineutraaliustavoite 2035 naulataan hallituksen tavoitteesta koko Suomen yhteiseksi sitovaksi tavoitteeksi. Ilmastolain laatimisessa on tehty vahvaa yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja laissa asetettavat tavoitteet perustuvat tieteen suosituksiin. Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole yhden hallituksen tehtävä, vaan aivan jokaisen. Siksi on tärkeää, että ilmastolaki naulaa ilmastotyön suunnan pitkälle tulevaisuuteen ja antaa ilmastopolitiikalle pitkäjänteisyyttä. Laki tarjoaa yrityksille vahvan signaalin siitä, että tässä maassa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin. 

Suomalaisen elinkeinoelämän tuki ilmastotavoitteille on ollut vahvaa, ja viime aikoina olemme kuulleet mittavista puhtaista investoinneista lähes viikottain. Esimerkiksi Harjavaltaan päätettiin viime viikolla rakentaa Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos, SSAB on aikaistamassa hiilettömän teräksen valmistusta ja viime vuonna tuulivoimaa rakennettiin yli miljardin euron arvosta. 

Konkretia löytyy ilmastosuunnitelmista

Kevään aikana valmistuvat myös kaikki kolme ilmastosuunnitelmaamme, jossa esitetään keinot sille, miten tavoitteista tehdään totta. Nämä ovat päästökaupan ulkopuolista ns. “taakanjakosektoria”, kuten liikennettä ja öljylämmitystä, koskeva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma 2035, päästökauppasektoria, eli suurta teollisuutta ja energiantuotantoa, koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maan ja metsien käyttöä koskeva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.

Ensimmäisenä maaliskuussa näistä valmistuu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma 2035. Suunnitelman isot linjat linjattiin jo syksyn budjettiriihessä, mutta koska riihessä ei vielä ollut saatavilla kaikkia vaikutusarvioita, samalla sovittiin, että toimien riittävyyttä tarkastellaan tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja Ilmastopaneelin arvioiden pohjalta maaliskuussa.

Ilmasto- ja energiastrategia on tärkeässä roolissa fossiilisista energiamuodoista luopumisen suhteen. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma asettaa puolestaan toimenpiteet ilmastokestävälle maankäytölle ja metsätaloudelle. Hallitus on jo asettanut tavoitteeksi, että maataloudessa saavutetaan 29 % päästövähennykset vuoteen 2035 mennessä.

Minulta kysytään joskus, miksi meillä on näin monta ilmastosuunnitelmaa. Fossiilisia polttoaineita käytetään lähes kaikilla elämämme osa-alueilla ja siksi myös uusia, puhtaampia tapoja toimia tarvitaan kaikilla osa-alueilla – ja siihen tarvitaan suunnitelmat. Ne toimivat tienviittoina siihen, miten ilmastokestävämpää, fossiilivapaata hyvinvointivaltiota rakennetaan. Ja ne myös luovat selkeän näkymän niin ihmisille kuin yrityksille siihen, miltä ilmastokestävä tulevaisuus näyttää.

Tuemme kotitalouksien energiaremontteja

Tänä talvena energian hinta on ymmärrettävästi puhututtanut ja huolettanut monta sähköllä lämmittäjää ja pitkän työmatkan kulkijaa. Itsekin vanhassa puutalossa asuvana sähkölämmittäjänä olen viime aikoina yllättynyt sähkölaskun suuruudesta.

Merkittävin syy hintojen nousuun on fossiilisten tuontipolttoaineiden maailmanmarkkinahinnan kallistuminen. Vaikka fossiilisiin polttoaineisiin käytetyt suuret summat ovat olleet tiedossa, on hinnan nousun nopeus juuri tässä hetkessä yllättänyt kaikki.

Jotkut tarjoavat lääkkeeksi energian hintoihin ilmastotyöstä tinkimistä. Se ei ole ratkaisu – ei edes laastari. Pahin virhe, jonka juuri nyt voisimme tehdä, olisi vahvistaa riippuvuuttamme fossiilisista tuontipolttoaineista kotimaisten uusiutuvien ja puhtaiden energiamuotojen kustannuksella. 

Suomen pitkäjänteinen ilmastotyö ja panostukset puhtaaseen energiaan suojaavat meitä suurimmilta hinnan nousuilta. Näemme jo nyt Euroopassa, että maat, jotka ovat tehneet ilmastotoimia hitaammin, kärsivät hinnannoususta merkittävästi enemmän. Uusiutuvilla ja päästöttömillä energiamuodoilla tuotettuna sähkö ja lämmitys on edullisempaa. Puhdas energia on hyvä asia niin ilmastolle kuin ihmisten kukkarolle.

Kodin energiaremontti säästää pitkällä aikavälillä rahaa lämmityskustannusten laskettua, mutta on selvää, että monelle perheelle iso kertainvestointi alkuun voi olla liian suuri.

Olemme tunnistaneet, että nykyiset tuet tai korotettu kotitalousvähennys eivät anna riittäviä mahdollisuuksia erityisesti pienituloisille siirtyä puhtaampaan energiaan lämmityksessä. Olemme ympäristöministeriöstä esittäneet kevään kehysriiheen sitä varten erityisesti pienituloisille suunnattavaa 10 miljoonan euron uutta tukea. 

Lisäksi esitämme 40 miljoonan euron avustusta asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviin toimenpiteisiin.

Energiaremonttien avulla voidaan jatkossa tehokkaasti estää ylisuuria, yllättäviä lämmityslaskuja talvipakkasilla.

Mitä on jo tehty?

EU:n elpymispaketista puolet ilmastotoimiin

Olemme kestävän kasvun ohjelman kautta rakentaneet päättäväisesti uutta, puhtaampaa, fossiilivapaata Suomea. Päätimme käyttää puolet EU:n elpymispaketista suoraan ilmastotoimiin – eikä loppupuolikaan saa haitata ilmasto- ja luontotyötä. Kaiken kaikkiaan lähes miljardin euron julkinen lisärahoitus on valtava satsaus hallituksen tärkeimmän tavoitteen eli hiilineutraalin Suomen 2035 saavuttamiseen. 

Rahoitamme esimerkiksi puhtaita energiainvestointeja, kuten aurinkoenergiaa, merituulta, puhdasta vetyä ja maalämpöä, huikealla yli puolen miljardin tuki- ja takauspotilla. Autamme koteja, kuntia ja yhdistyksiä vaihtamaan öljylämmityksen puhtaampaan lämmitysmuotoon. Parannamme sähköautojen latausverkkoa ja kaasuautojen tankkausverkkoa, jotta omaa autoa tarvitsevat voivat yhä helpommin vaihtaa sähkö- tai kaasuautoon. 

Teemme energiaverotuksen uudistamistyötä

Olemme alentaneet puhtaiden ratkaisujen, kuten suurten lämpöpumppujen ja teollisuuden sähkön veroja. Nämä päätökset auttavat erityisesti isoja kaupunkeja esimerkiksi Helsinkiä siirtymään lämmityksessä pois fossiilisista ja polttoon perustuvista teknologioista kohti muun muassa hukkalämmön ja maalämmön käyttöä. Turpeen energiakäytön hyvin nopean vähenemisen johdosta hallitus on tukenut alan yrittäjiä siirtymässä pois turpeen tuotannosta muun muassa turvetuotantokoneiden romutuspalkkiolla ja luopumispaketilla. 

Vähäpäästöinen liikenne edennyt

Suomi on laaja maa ja on selvää, että liikenteen ilmastotyössä tarvitaan yhden keinon sijaan monia erilaisia. Olemme tukeneet sähköautojen hankintaa, oman auton muuttamista kaasu- tai etanolikäyttöiseksi, parempia kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia kuntiin, toimivampaa joukkoliikennettä. Viritimme liikenteen työsuhde-edut ilmastoaikaan ja nyt jo lähes 70 % uusista työsuhdeautoista on sähköisiä. Tällä on merkitystä myös käytettyjen autojen ostajille, sillä työsuhdeautot tulevat jälleenmyyntiin usein jo muutaman vuoden sisällä. Työsuhdeauton sijaan työntekijä voi valita myös työsuhdepyörän entistä paremmin ehdoin – tämä uudistus sai sähköpyörien myynnin Suomessa kovaan vauhtiin.