Ilmastotoimia on tarkasteltava kuten taloutta. Emme voi elää tulevien sukupolvien kustannuksella.

Tänään on julkaistu hallitusten välisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n uusin raportti. Nykyisellä menolla maapallo tulisi lämpenemään noin 2,2 – 3,5 astetta. Samaan aikaan tehdyt ilmastotoimet ovat kuitenkin jo auttaneet kääntämään suuntaa. Nyt meidän on irtauduttava lopullisesti fossiilitaloudesta. Talouskehysten rinnalle tarvitsemme ilmastokehyksiä, joissa kaikkea rahankäyttöä arvioidaan ilmastovaikutusten näkökulmasta.

Lämpenemisen vaikutukset ovat jo meidän kaikkien näkyvillä. Viime kuussa monia hätkähdytti uutinen, että pohjois- ja etelänavoilla lämpötila oli jopa 40 astetta normaalia korkeampi.

Toivoa ilmastokriisin pysäyttämisestä kuitenkin on. IPCC:n raportti korostaa, että nopeilla toimilla voimme yhä pysyä kohtuullisen turvallisena pidetyssä 1,5 asteen lämpenemisen rajassa. Kun aloitin kansanedustajana vuonna 2015 arviot maapallon lämpenemisestä vaihtelivat vielä kolmesta asteesta jopa seitsemään asteeseen. Ilmastopolitiikalla tästä ollaan saatu nipistettyä pois monta astetta. Toimillamme on ollut merkitystä.

Nyt ilmastotoimia tarvitaan lisää ja nopeammassa tahdissa kuin koskaan. Raportin mukaan jo tämä vuosikymmen on ratkaiseva, jotta saamme lämpenemisen taitettua. Samalla Venäjän hyökkäys Ukrainaan näyttää, että ilmastokriisi ei ole ainoa fossiilisten polttoaineiden käytön vakava sivutuote. Meidän on irtauduttava fossiilisista mahdollisimman nopeasti myös turvallisuutemme takia. 

IPCC:n mukaan kansalliset ilmastolait ja -suunnitelmat ovat olleet yksi toimiva ilmastotyön keino. Siksi olen erityisen ylpeä siitä, että hallitus antoi maaliskuussa eduskunnalle esityksen uudesta, vahvemmasta ilmastolaista. Laki varmistaa pitkäjänteisen ilmastotyön jatkumisen tulevina hallituskausina ja sen, että Suomi tulee olemaan hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen.

Valtion menot tarvitsevat talouskehysten lisäksi ilmastokehyksiä

Yksi raportin herättäviä löydöksiä on, että laitamme maailmassa yhä edelleen enemmän rahaa fossiilihankkeisiin kuin vihreän siirtymän hankkeisiin. Siksi ei riitä, että seuraamme ilmastohankeisiin käytettyä rahaa, vaan meidän on välttämätöntä varmistua, etteivät muut toimemme aiheuta ilmastotyölle merkittävää haittaa.

Suomessa politiikka keskittyy nyt taas muutamaksi päiväksi talouspolitiikkaan, kun hallitus kokoontuu tiistaina kehysriiheen käymään läpi valtion budjetointia rajoittavia menokehyksiä. Menokehyksen tärkeyttä perustellaan sillä, että se tukee pitkäjänteistä talouden suunnittelua ja julkisen talouden kestävyyttä. Mutta miksi talous on ainoa asia, jonka kestävyydestä olemme huolissamme?

Me tarvitsemme talouskehysten lisäksi ilmastokehyksiä. Emme voi enää keskittyä vain valtion menojen taloudellisen kestävyyden arviointiin, sillä ilman ilmastokestävyyttä ei ole mitään muutakaan kestävyyden osa-aluetta. Jatkossa meidän on katsottava kaikki lainsäädäntö ja rahankäyttö myös ilmaston kannalta kestäviksi.