Ilman naisia ei synny kestävää rauhaa eikä kokonaisvaltaista turvallisuuspolitiikkaa

Noin vuosi sitten Suomi liittyi puolustusliitto Naton jäseneksi ja hiljattain allianssiin on liittynyt myös Ruotsi. Molemmista valtioista toivotaan aktiivisia jäseniä. Itse toivon, että Suomi jatkaa myös Natossa työtään naisten aseman parantamiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, konflikteissa ja rauhanrakentamisessa. Naton tasa-arvotyöstä voisimme ottaa myös paljon oppia.

Naisilla on merkittävä rooli kaikissa maailman konflikteissa, kuten voimme lukea järkyttävistä uutisista muun muassa Ukrainasta ja Gazasta.

Naiset kärsivät konflikteista monella tavalla, eivät pelkästään pommi-iskujen ja seksuaalisen väkivallan uhreina. Tutkimusten mukaan naisilla, jotka asuvat konfliktialueilla, on muita suurempi riski kuolla lapsivuoteelle. Yhä harvempi heistä saa oikeuden omistaa maata. Konfliktien keskellä useampi tyttö päätyy lapsiavioliittoon ja yhä harvempi pääsee kouluun.

On kuitenkin tärkeä muistaa, että naiset eivät ole konflikteissa vain uhreja. He ovat myös rauhanrakentajia, konfliktinratkaisijoita ja kestävämmän, rauhanomaisen yhteiskunnan tukipilareita.

Tiedämme, että naisten osallisuus rauhanprosesseissa johtaa kestävämpään ja eri osapuolet paremmin huomioivaan lopputulokseen. Rauhansopimusten allekirjoittamisen todennäköisyyttä lisää se, jos sen tekemisessä ovat mukana myös naiset. Naiset tuovat neuvottelupöytiin näkökulmia ja osaamista, ja painottavat oikeudenmukaisuutta, sovittelua ja yhteisön etua. Nämä kaikki ovat rakennuspalikoita kestävässä, oikeudenmukaisessa rauhassa.

Tästä huolimatta naisten osuus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä rauhanturvaamisessa ja -välityksessä, on huolestuttavan pieni. YK:n rauhanprosesseihin osallistuvista henkilöistä vain murto-osa on naisia, ja vain yksi kahdeksastatoista rauhansopimuksesta allekirjoitetaan myös naisten toimesta.

Rauhanturvaajista taas alle kymmenes on naisia. Heitä tarvittaisiin enemmän, sillä heidän on usein helpompi rakentaa luottamusta konfliktialueiden naisiin ja tyttöihin. Erityisesti väkivaltaa konfliktialueilla kohdanneiden naisten on helpompi luottaa naisten tarjoamaan tukeen.

Suomi on tehnyt pitkään hyvää työtä YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanossa, joka tähtää nimenomaan näiden ongelmien ratkaisuun. Erityisesti viime hallituskaudella laadittu toimintaohjelma, joka laadittiin yhteistyössä laajan kansalaisverkoston kanssa, tarjoaa monia työkaluja naisten aseman parantamiseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä rauhanrakentamisessa.

Nyt tuoreena Naton jäsenmaana Suomen on tuotava osaamisensa tästä aiheesta myös puolustusliiton käyttöön. Monessa suhteessa Nato on tasa-arvotyössään jo meitä paljon pidemmällä, sillä Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma on integroitu lähes kaikkeen puolustusliiton toimintaan. Oppia riittää siis myös otettavaksi.

Toivon, että Suomen Nato-jäsenyys auttaa meitä purkamaan sukupuolittuneisuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, konfliktien keskellä ja rauhantyössä.