Iiris Suomelan ryhmäpuhe 8.2.2023

Harvoin maailmantalous järkkyy yhtä rajusti kuin viime vuosina, jotka sinetöivät fossiilitalouden kuoleman.

Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan näytti, miten kallista ja vaarallista on olla riippuvainen ulkomaisesta fossiilienergiasta. Siitä on päästävä eroon.

Mitä useamman talo lämpiää tai auto kulkee kotimaisen energian voimin, sitä varmemmin pärjäämme myös tulevissa kriiseissä. Samalla maalämmön ja sähköautojen kaltaiset ratkaisut auttavat suomalaisia säästämään selvää rahaa.

Tätä siirtymää meidän on jatkettava, jotta ensi talvesta tulisi tätä talvea helpompi.

Tulevaisuuden turvaaminen vaatii rohkeutta uudistua ja toisaalta tahtoa pitää kaikki mukana.

Vihreiden tavoitteena on hiilineutraali Suomi, jonka talous on tasapainossa. Köyhyyttä on vähennettävä samaan tahtiin talouden alijäämän ja päästöjen kanssa.

Juustohöylä ei riitä. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Saastuttamiselle on laitettava selkeä hintalappu. Ympäristölle haitalliset ja tehottomat yritystuet on ajettava alas. Näin päästään yhteensä miljardien eurojen säästöihin, joista osa voidaan käyttää paljon tehokkaammin Suomen menestystä tukeviin koulutus- ja TKI-panostuksiin.

Hupenevien hiilinielujen Suomi tarvitsee selkeän hinnoittelun metsien ja muun arvokkaan luonnon tuhoamiselle. Vastaavasti hiilinielujen kasvattamisesta olisi syytä maksaa reilu korvaus.

Suomi tarvitsee myös terveysperusteisen veron, jonka ensimmäinen askel on laaja sokerivero.

Yhteensä noin miljardin euron vihreä verouudistus kohdentaa verotusta työn ja yrittäjyyden sijaan esimerkiksi turhien lentomatkojen, jätteen, terveyshaittojen ja päästöjen vähentämiseen.

Samalla tarvitsemme perustulon ja sitä myötä laajan sosiaaliturvauudistuksen. Näin vähennetään köyhyyttä ja tehdään työstä ja yrittäjyydestä aina kannattavaa.

Työllisyystoimista tärkein on osaamistason nosto. Samalla työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettava. Muuten työvoimapula syvenee entisestään.

Hyvä lähtökohta sopeuttamiselle on, että siitä noin puolet tehdään verotuksen ja toinen puoli taas menosäästöjen kautta.

Tärkeintä on kuitenkin valita sopeuttamiselle oikea suunta. Virheet tulevat kalliiksi. Me maksamme nyt kovaa hintaa taannoisista koulutusleikkauksista. Niiden jälkeen näytti siltä, että minun vanhempieni sukupolvi on jäämässä Suomen historian korkeimmin koulutetuksi.

Onneksi olemme hallituksessa onnistuneet kääntämään suunnan jälleen ylöspäin. Tavoitteena on, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja puolet ikäluokasta myös korkeakoulututkinnon.

Ministeriöiden kansliapäälliköiden mukaan tämäkään ei riitä. Vasta 70 prosenttia on sellainen luku, jolla voitaisiin tavoitella nykyistä OECD-maiden kärkeä.

Samalla opintoraha on pienempi kuin yksikään toinen sosiaaliturvan muoto. Tässä maassa kannattaa siis tehdä mitä tahansa muuta kuin opiskella.

Viime hallitus leikkasi opintorahasta yli neljänneksen – yhteensä miltei tuhat euroa vuodessa. Tilannetta onneksi paikkasi vähän opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin.

Nyt Kokoomus väläyttelee tuon päätöksen perumista ja opintotuen asumislisän paluuta. Tuo tuki oli aikanaan 210 euroa kuussa. Sillä ei saa monista kaupungeista edes siivouskoppia.

Samalla rahapula on yksi suurimmista syistä opiskelijoiden mielenterveysongelmien taustalla, ja ne taas ovat suurin syy työkyvyttömyyteen.

Opiskelijoilla on tästä kova huoli. Viimeisimmäksi huolensa esitti Tampereen ylioppilaskunta, kun he kävivät eduskunnassa viime viikolla.

Uusien leikkausten sijaan on peruttava aiemmat leikkaukset. Tämä vaatii 100 euron korotusta opintorahaan. Näin päästäisiin edes vähän lähemmäs työttömyysturvan tasoa. Yksi kannustinloukku poistuisi Suomesta.

APM,

Osaaminen on paitsi talouden myös turvallisuuden keskiössä. Koronakriisi osoitti, miten riskialtista on jäädä riippuvaiseksi muun maailman huippuosaamisesta. Kun tehtaat ja merikontit seisoivat Aasiassa, korvaavia osia ja tuotteita oli vaikea löytää. Koko maailmantalous seisoi.

Emme voi nojata siihen oletukseen, että yhteistyö ja kauppa Kiinan kanssa sujuu ikuisesti. Perusteita tiukemmalle linjalle olisi jo nyt uiguureihin kohdistuvan vainon ja muiden ihmisoikeusrikkomusten tähden. Kauppasodan uhka leijuu Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden yllä. Yhdysvallat tekee yhteensä tuhansien miljardien investointeja selvitäkseen kiristyvässä kilpailussa.

Eurooppa ei voi jäädä suurvaltojen jalkoihin. Siksi nyt jos koskaan tarvitaan panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Se on välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn ja turvallisuuden vahvistamiseksi.

Osaajapula on vakavimmillaan sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Tuoreet palkkaratkaisut ovat välttämätön osa tämän kriisin ratkaisua. Ilman rahaa me emme tästä selviä.

Nämä ammattilaiset kasvattavat meidän lapsiamme, kun me olemme töissä. He rokottavat meidät, jotta olisimme turvassa tappavan vaarallisilta kulkutaudeilta. He turvaavat niin uuden elämän syntymän kuin ihmisarvoisen vanhuuden.

Jos heitä ei ole tarpeeksi, tämä yhteiskunta lakkaa pyörimästä. Tämä kävi kivuliaan selväksi, kun koronakriisin loppupuolella jouduimme pitämään Suomea kiinni, jotta terveydenhuolto ei romahtaisi kuormituksen alla. Näiden rajoitusten hintalappu oli miljardeja euroja.

Tästä meidän on otettava opiksi. Suomen talous on laitettava kuntoon, mutta sitä ei voi tehdä ihmisten hengen ja terveyden kustannuksella. Myöskään tulevan kasvun eväitä ei kannata leikata. Siksi tarvitsemme edelleen panostuksia osaamiseen; siksi päästöjä ja köyhyyttä on vähennettävä samaan tahtiin alijäämän kanssa.