Iiris Suomelan ryhmäpuhe 28.9.2021

Elämme toiveikkaita aikoja. Koronakriisi on kääntymässä kohti loppua. Jotta tämä yhteinen tavoite toteutuu, meidän on huolehdittava myös kehittyvien maiden rokotusten etenemisestä. Tämä pandemia ei ole ohi meillä ennen kuin se on ohi kaikkialla. Siksi nyt ei ole aika kääntyä sisäänpäin vaan tukahduttaa pandemia koko maailmasta. Samalla on torjuttava myös tulevia kriisejä.

Koronakriisi on jättänyt jälkeensä syviä haavoja, joita parannellaan vielä pitkään. Tämä kriisi osoittaa valitettavan elävästi, miksi katastrofeja kannattaa pyrkiä torjumaan kaikin mahdollisin keinoin. Ennaltaehkäisy on monta kertaa tehokkaampaa, halvempaa ja inhimillisempää kuin tuhojen korjaaminen jälkikäteen.

Koronan kohdalla ennaltaehkäisy oli haastavaa, sillä näin rajua pandemiaa ei osattu ennakoida kunnolla. Ilmastokriisin kohdalla on toisin. Tutkijat ovat yrittäneet varoittaa meitä ilmastokriisistä jo pitkään, ja varoitukset käyvät alati vakavammiksi.

Ilmastopaneelin mukaan voimme säästää satoja miljoonia ihmishenkiä, jos onnistumme pitämään maapallon lämpenemisen alle 1,5 asteessa. Nyt olemme kuitenkin menossa kohti kolmen asteen kuumenemista, mikä syöksisi meidät kohti syvää kriisiä.

Onneksi voimme valita toisin. Voimme valita 1,5 asteen polun. Meillä on jo tarvittava tieto ja teknologia – tarvitaan vain poliittista tahtoa.

Suunta on onneksi lupaava. Niin EU kuin Yhdysvallat ovat tekemässä miljardiluokan panostuksia ilmastokriisin torjuntaan. Koronan jälkeen maailmantaloutta rakennetaan uudelleen kestävämmälle pohjalle.  Tässä historiallisessa käännekohdassa voimme valita, että olemmeko mukana vai jäämmekö jälkeen. Elinkeinoelämän viesti on kirkas: jälkeen ei kannata jäädä.

Eilen Teknologiateollisuus kommentoi Saksan tuoretta vaalitulosta ja Vihreiden nousua todeten, että vihreän siirtymän vauhdittuminen Saksassa olisi positiivista suomalaiselle teollisuudelle. Suomella on nimittäin valtavasti annettavaa ilmastokriisin torjunnan suhteen. Poliitikkojen tehtävä on vauhdittaa tätä muutosta – ei ripustautua menneisyyteen.

Siksi tulevien vuosien tärkein tavoite on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Syksyn ilmastoriihen myötä tarvittavat toimet ovat kasassa, mutta tarkempia päätöksiä tarvitaan edelleen. Jatkotyössä ovat mukana Ilmastopaneeli ja lukuisat muut asiantuntijat. Näin varmistetaan ilmastotoimien uskottavuus ja riittävyys.

Ilouutinen on, että moni ala tekee ilmastotoimia ennätystahtiin jo nyt. Näin on esimerkiksi teollisuuden ja energia-alan osalta. Raskaan teollisuuden sähköistyminen, maalämpö, power to X -hankkeet, tuulivoima ja energiatehokkuutta edistävät projektit etenevät vauhdilla. Samalla haasteita on kuitenkin monien merkittävien päästölähteiden kuten liikenteen ja maatalouden saralla.

Onneksi tarjolla on myös roppakaupalla ratkaisuja. Maatalouden EU-tukien massiivinen CAP-uudistus on aivan loppusuoralla. Liikenteen saralla toteutamme parhaillaan fossiilittoman liikenteen tiekarttaa. Nämä uudistukset on vietävä kunnialla loppuun. Yksikään sektori ei voi jättää ilmastotoimia tekemättä.

Ilmastokriisin lisäksi meidän on torjuttava eriarvoistumista. Tämä vaatii talouden rakenteiden muuttamista. Nyt aita on valitettavan usein matalin niille, jotka saastuttavat ja polkevat ihmisoikeuksia. Näin ei voi jatkua. Aita on korjattava ja porsaanreiät tukittava. Valtaosa yrityksistä ja kuluttajista pyrkii toimimaan vastuullisesti jo nyt, ja jatkossa sen on oltava aina myös taloudellisesti kannattavaa.

Koronakriisin jälkimainingeissa on erityisen keskeistä varmistaa, että jokainen pysyy mukana maailman nopeissa muutoksissa. Monesti ongelmat kietoutuvat yhteen. Globaalit kriisit osuvat rajuimmin niihin meistä, joiden tilanne oli jo valmiiksi vaikea. Monilta korona vei toimeentulon, terveyden tai jopa rakkaan läheisen hengen. Koulujen, opiskelupaikkojen ja harrastusten sulkeminen on osunut kovaa etenkin lapsiin ja nuoriin.

Tuhannet ihmiset kaipaavat edelleen tukea koronakriisistä toipumiseen. Useampi kuin joka kolmas suomalainen on kuormittunut. Mieli ry:n kyselyn mukaan lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia pandemiasta johtuen.

Erityisen rajusti kriisi osui nuoriin. Alle 25-vuotiaista peräti kolme neljästä (75 %) on havainnut itsessään tai lähipiirissään uupumusta. Korona-aikaan psykiatrisen hoidon tarve kasvoi rajusti, jolloin pahimmillaan nuoret potilaat joutuivat nukkumaan sairaalaosastojen lattioilla patjoilla. Yksi kriisiajan hirvittävimmistä ilmiöistä oli nuorten tekemän ja kokeman väkivallan lisääntyminen.

Tämä koronan pahentama mielenterveyden kriisi on pysäytettävä. Muuten tällä maalla ei ole tulevaisuutta. Jo nyt mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen sekä sairaspoissaoloihin.

Näin ei voi jatkua. Tämän kansantaudin hinta on liian kova niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Siksi panostamme tulevina vuosina oppilas- ja opiskelijahuoltoon, työhyvinvointiin ja mielenterveyteen. Hoitotakuun myötä jokainen pääsee jatkossa  viikossa hoitoon – oli ongelma sitten kehossa tai mielessä. Tavoitteena on puolittaa mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä tällä vuosikymmenellä. Näin saadaan pidettyä tuhansia suomalaisia työkykyisinä. Sitä tämä maa todellakin tarvitsee, sillä jo nyt monet alat kertovat työvoimapulasta. Meillä ei ole varaa menettää ketään mielenterveysongelmille.

Osaajapulan ratkaiseminen vaatii panostuksia koulutukseen. Nuorten osaamistaso on nostettava korkeammalle kuin ikinä aikaisemmin. Ei ole kestävää, että ilman lisätoimia minun vanhempieni sukupolvi on jäämässä Suomen historian koulutetuimmaksi sukupolveksi, kun samaan aikaan työelämän vaatimukset kasvavat yhä kiristyvään tahtiin. Siksi jatkamme historiallisen suuria koulutuspanostuksia myös ensi vuonna.

Lisäksi tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Tähän panostamme muun muassa lupaprosessien sujuvoittamisen kautta. Samalla kehitämme kielikoulutusta ja muita kotoutumista helpottavia palveluita, jotta jokaisen olisi mahdollisimman helppo asettua Suomeen.

Tulevat vuodet ovat monella tapaa ratkaisevat niin Suomen kuin koko maailman tulevaisuuden kannalta. Nyt jos koskaan on aika torjua ilmastokriisiä ja vahvistaa hyvinvointivaltiota. Kyse ei ole ensisijaisesti meistä vaan lasten ja tulevien sukupolvien tulevaisuudesta. He ovat se tärkein syy, jonka vuoksi tästä maasta on tehtävä maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio. Se ei tapahdu helposti, hätäisesti tai ilmaiseksi, mutta silti se on tehtävä. Se on meidän velvollisuutemme lapsia ja tulevia sukupolvia kohtaan.