Iiris Suomelan puhe puoluevaltuuskunnassa 19.2.2022

Hyvä puoluevaltuuskunta,

historiallisten aikojen eläminen ei ole aina myönteinen asia.

Tämä vanha viisaus on vahvasti läsnä myös meidän tämän viikonlopun kokouksessamme.

Joudumme omikron-aallon vuoksi kokoustamaan – taas kerran – etäyhteyksien välityksellä.

Etäajalla on kuitenkin hopeareunus, sillä seuraava puhe tulee Münchenistä, missä Pekka on paraikaa turvallisuuskonferenssissa ratkomassa Euroopan tulevaisuutta.

Samaan aikaan kun kansainvälisen politiikan uutiset ovat huolestuttaneet, on kotimaan politiikassa toisaalta tapahtunut paljon hyvääkin.

Päätimme jo viikko sitten työllisyystoimista, joilla vahvistetaan valtiontaloutta 110 miljoonalla eurolla. 

Kokonaisuus oli kompromissi, joka sisälsi monia askeleita oikeaan suuntaan. 

Pirstaleisen sosiaaliturvan korjaaminen ja askeleet kohti perustuloa tekevät työnteosta kannattavampaa.

Kaikkia ansalankoja ei olla missään nimessä vielä purettu. Työnteosta tai yrittäjyydestä saatetaan edelleen rangaista sosiaaliturvaa leikkaamalla. Näin ei pitäisi tapahtua.

Ensi hallituskaudelle ulottuva sosiaaliturvauudistus on siis todellakin tarpeen.

Vihreillä on laaja suunnitelma siitä, mihin suuntaan järjestelmää tulee kehittää. 

Me kannatamme kaikille yhtäläistä perustuloa, joka vähentäisi byrokratiaa ja toisi turvaa elämäntilanteiden muutoksissa.

Sellainen järjestelmä ei painaisi ketään kannustinloukkuihin, vaan kannustaisi aidosti työllistymään.

On keskeisen tärkeää, että emme jää toimettomiksi elinkustannusten noustessa Suomessa. Tällä saralla hallituksen eilinen tukipaketti energian hinnannoususta kärsiville oli keskeisen tärkeä.

Mukana on muun muassa Vihreiden jo pitkään esittämä hiiliosinko, jota maksettaisiin perustulon lisäksi asuinpaikan ja tulotason mukaan sovitetusti. 

Näin helpotettaisiin etenkin maaseudun ja pienituloisten tilannetta. Hallitus päätti tällä viikolla käynnistää selvityksen hiiliosingon toteuttamisesta.

Näistä Emma kertoo pian tarkemmin.

Lisää toimia tarvitaan varmasti myös jatkossa. Vihreät esittivät jo kaksi vuotta sitten reilun muutoksen ohjelmaa, joka esittelee kattavan suunnitelman hiilineutraalin hyvinvointivaltion rakentamiseksi.

Monet näistä toimista olisi kannattanut tehdä jo kauan sitten. Korona-aikaan jos koskaan oltaisiin tarvittu perustuloa, kun erityisesti moni yrittäjä ja pätkätöitä tekevä tippui sosiaaliturvan rakoihin.

Haaste oli erityisen paha kulttuurialalla.

Sosiaaliturvaohjelma lisäksi valtuuskunta päättää tänä viikonloppuna Vihreiden uudesta kulttuuripoliittisesta linjapaperista.

Ajankohta on oikea, sillä kulttuurialan tilanne on korona-aikana ollut monella tapaa lohduton.

Työnteko on tehty useaan otteeseen rajoituksilla mahdottomaksi, mutta vastaavaa rahallista korvausta ei kuitenkaan ole ollut tarjolla.

Meillä on yhteiskuntana vielä paljon tehtävää sen tunnistamiseksi, miten suuri työllistävä ja taloudellinen vaikutus kulttuurialalla laajemminkin on.

Kulttuurialan osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa 3,6 %. 

EU:n keskitaso on 7 % luokkaa, ja tämä kannattaisi meilläkin ottaa suunnaksi.

Mutta takaisin tämän viikon päätöksiin.

Oikeus päättää omasta sukupuolesta ja oman kehon rajoista ovat keskeinen ihmisoikeus. Tämän toteutumisessa on Suomessa vielä valtavasti tehtävää.

Siksi on hienoa, että hallitus julkisti tällä viikolla esitykset uudesta seksuaalirikoslainsäädännöstä ja translaista.

Jatkossa rikoslaki tunnistaa, että vain kyllä tarkoittaa kyllä ja että seksi ilman suostumusta on aina raiskaus. Raiskauksen määritelmä perustuu siis jatkossa vapaaehtoisuuden puutteeseen. 

Näin parannetaan väkivallan kohteeksi joutuvien asemaa merkittävästi suhteessa nykylakiin, joka ei kunnioita ihmisten koskemattomuutta ja oikeutta päättää oman kehon rajoista.

Uudistus on askel oikeaan suuntaan, vaikka kaikkia ongelmia se ei vielä korjaakaan.

Tämä uudistus voi onnistua vain, jos poliisi tutkii rikosepäilyt tehokkaasti ja rikoksen uhrit saavat suojaa tuomioistuimissa.

Hyvät vihreät ystävät, joskus uudistukset ottavat harppauksia nopeasti eteenpäin, ja joskus niitä pitää työntää narulla.

Translain osalta olemme saaneet odottaa pitkään.

Kuten hyvin tiedämme, nykylaki loukkaa transtaustaisten ihmisten yksilönvapauksia ja itsemääräämisoikeutta. 

Suomi on saanut siitä moitteita niin YK:n ihmisoikeuskomitealta, Amnesty Internationalilta kuin lukuisilta oikeusoppineilta.

Jo 2019 puoluevaltuuskunta julkaisi kannanoton, jossa vaadittiin hallitusohjelmakirjauksen ripeää toteuttamista.

Vihreiden kanta on ollut kirkas: nykyisen translain ihmisoikeusrikkeet on korjattava. 

Tämä työ on tuottanut tulosta. 

Eilen lausuntokierrokselle lähtenyt uusi laki on selkeä parannus aikaisempaan, sillä jatkossa sterilisaatiovaatimuksesta luovutaan. 

Ylipäätään juridinen ja lääketieteellinen prosessi erotetaan toisistaan. 

Jatkossa päätökset omasta sukupuolimerkinnästä tekee siis ihminen itse – ei lääkäri tai kukaan muukaan ulkopuolinen taho

Uusi laki ei ole kuitenkaan täydellinen.

Esitys ei mahdollista alle 18-vuotiaille sukupuolen juridista vahvistamista

Virheellinen sukupuolimerkintä aiheuttaa transtaustaisille nuorille merkittäviä ongelmia. 

Esimerkiksi virheellinen passi voi estää nuorta matkustamasta ja johtaa ongelmiin viranomaisten kanssa täysin tarpeettomasti. 

Siksi tämä ongelma on todellakin korjattava. Tämän eteen vihreät tekevät töitä myös jatkossa.

Tulevina viikkoina tarkastelemme myös ilmastotoimia, säädämme uuden ilmastolain sekä päivitämme luonnonsuojelulakia. 

Tämä on todella historiallinen kevät sekä ilmaston että ympäristön kannalta.

Näistä kertoo Emma kertoo hetken kuluttua enemmän. 

Historiaa tehdään nimenomaan yhdessä. Tätä toivetta on vaarallista ehkä sanoa ääneen, 

mutta itse haluan ajatella, että hallituspuolueet etenevät kohti tämän kauden loppukiriä yhdessä.

Jokainen puolue on vuorollaan ehkä huomannut, että veneen keikuttamisen sijaan on parempi soutaa yhdessä.

Uskoisin, että tämä kaikki on sitä, mitä ihmiset meiltä odottavat: 

ei riitoja vaan tuloksia. Parempaa arkea ja kestävämpi tulevaisuus jokaiselle suomalaiselle.

Yhdessä tekemällä käännämme myös Vihreiden suunnan nousuun. Puolueen kannatus ei tällä hetkellä vastaa sitä, mihin meillä on kaikki edellytykset päästä.

Mitä on tehtävä toisin?

Se on kysymys, joka on pyörinyt monen päässä näinä viikkoina.

Aluevaaleissa meidän ehdokkaat ja aktiivit tekivät kiitoksen arvoisen työn, mutta puolue olisi voinut pärjätä paljon paremminkin.

Menneisyyden puimisen sijaan haluan kuitenkin katsoa eteenpäin.

Todella moni suomalainen jakaa vihreät arvot: me rakastamme luontoa ja tahdomme säilyttää maapallon elinkelpoisena myös lapsille ja tuleville sukupolville.

Me uskomme Suomeen paikkana, jossa jokaisesta pidetään huolta, ja jossa koulutus ja kulttuuri kukoistavat.

On meidän vihreiden tehtävä tehdä jotain toisin, jotta pystymme vakuuttamaan ihmiset siitä, että vihreiden tarjoamat ratkaisut ovat edelleen ajankohtaisia.

Tämä on aihe, josta olen keskustellut monen teistäkin kanssa, ja josta puolueen johdossa vallitsee laaja yhteisymmärrys.

Meidän pitää pystyä tuomaan esiin paremmin se, että Vihreissä toimii ihmisiä kaikenlaisista taustoista. 

On maaseudulla asuvia eläkeläisiä, on moottoripyörien parissa harrastavia, metsästäjiä ja vegaaneja. 

Tämä ei ole sinänsä mitään uutta – kyllä näin on aina ollut. Vihreä liitto perustettiin nimensä mukaisesti useiden eri tahojen liitoksi

Kun olin ehdolla puoluejohtoon, nostin tärkeimmäksi tavoitteeksi toivottaa jokaisen tervetulleeksi vihreisiin sellaisena kuin on.

Jokaiselle on tilaa tässä liikkeessä. Jokaisen äänen pitää kuulua.

Emme me laita ihmisiä minkäänlaisiin muotteihin. Olemme kuitenkin julkisuudessa joutuneet kapeampaan rooliin kuin mitä me todellisuudessa olemme. 

Tämä kapea rooli meidän on nyt rikottava. Tehokkain tapa tehdä tämä on nostaa kuuluviin yhä useamman vihreän ääntä asuinpaikasta ja taustasta riippumatta.

Jokaisen äänen kuuluminen korostuu nyt, kun teemme poliittista ohjelmaa seuraavalle viidelle vuodelle.

Tämä on loistava mahdollisuus ottaa kaikki mukaan keskustelemaan tämän maan ja maailman suunnasta.

Tässä teidän valtuuskuntalaisten rooli tulee olemaan aivan ensisijaisen keskeinen.

Me etsimme yhdessä ratkaisuja tämän ajan ja huomisen haasteisiin. 

Niin arjen kokoisiin kuin koko planeetan tulevaisuutta koskeviin.

Uskon myös, että tämä herkästi syntyvien vastakkainasettelujen aika tarvitsee myös kuuntelua ja vuoropuhelua.

Siksi käynnistämme nyt tuhannen kohtaamisen kiertueen. Aiomme siis keskustella vähintään tuhannen ihmisen kanssa – olivat he sitten samaa tai eri mieltä meidän kanssamme.

Juuri kohtaamisia moni meistä on kaivannut ja niitä me tarvitsemme, jotta pystymme kääntämään puolueen suunnan nousujohteiseksi.

Näin palautetaan myös meidän oman väen sisäinen usko omaan tekemiseen ja tämän liikkeen voimaan.

Loppuviimeksi on meistä kaikista kiinni, olemmeko me liikkeenä helposti lähestyttävä. 

Olemmeko me politiikassa ratkaisukeskeisiä ja pystymmekö me herättämään kansalaisten parissa luottamusta ja toivoa. 

Minulle Vihreät on aina ollut rohkea ja tulevaisuuteen katsova liike. Näin lopuksi tahdon nostaa esiin vielä yhden asian, jossa meillä riittää vielä tekemistä tulevina kuukausina.

Koronakriisistä nouseva Suomi tarvitsee panostuksia osaamiseen.

Suomi ei olisi vaurastunut eikä hyvinvointivaltiota olisi rakennettu ilman mittavia panostuksia tutkimukseen ja koulutukseen.

Kyse on onnistumistarinasta, joka hakee kansainvälisestikin vertojaan. 

Suomen lähihistoriaa ei voi kirjoittaa ilman Pisa-tuloksia, Nokiaa ja nousua köyhästä maasta Euroopan laidalla maailmalla kadehdituksi informaatioyhteiskunnaksi. 

Mutta jossain kohtaa me olemme unohtaneet nämä onnistumisen avaimet. Hallitukset toisensa jälkeen leikkasivat koulutuksesta ja tutkimuksesta.

Tämän syöksykierteen olemme onneksi onnistuneet nyt pysäyttämään. Se ei kuitenkaan riitä: rahoitus on käännettävä kasvuun.

Nyt merkit näyttävät huolestuttavilta. Ahtaat menokehykset ja Veikkauksen tuottojen heikkeneminen uhkaavat Suomen Akatemian rahoitusta.

Näin ei saa tapahtua. Näitä leikkauksia me emme voi sallia.

Koulutukseen ja tutkimukseen tarvitaan panostuksia – ei leikkauksia. Muuten Suomen talous ei selviä alati kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.

Tästä asiantuntijat ovat pitkälti yksimielisiä. Meillä on valtava pula osaavasta työvoimasta. Pulaa on niin hoitajista kuin koodareista.

Jos nyt lähdetään leikkaamaan osaamisesta, syömme pohjan Suomen tulevaisuudelta.

Kaikki puolueet ovat sitoutuneet siihen, että TKI-rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tästä lupauksesta on nyt todellakin syytä pitää kiinni.

Hyvät puoluevaltuuskunta, vaikka elämme monella tapaa myrskyisää aikaa ja aallot lyövät laineitaan korkealle,emme me ole niiden vietävänä vailla suuntaa.

Historia syntyy, kun sitä tehdään. Me päätämme tämän puolueen suunnasta yhdessä.

Me voimme vaikuttaa siihen, miltä Suomi näyttää tulevaisuudessa ja miltä koko Eurooppa näyttää tulevaisuudessa.

Mutta se onnistuu vain yhdessä tekemällä.

Hyvää kokousta ja tehkää viisaita päätöksiä!