Nato-jäsenyyden lisäksi Suomi tarvitsee vahvaa EU:ta – Iiris Suomelan puhe 16.5.2022

Sinä varhaisena torstai-aamuna helmikuussa, kun Venäjä hyökkäisi Ukrainaan, lakkasi tuttu maailma olemasta.

Jos etsitään yhtä ratkaisevaa hetkeä Suomen Nato-jäsenyyden kannalta, se oli tuo hetki.

Putin on osoittanut, että ei ole olemassa rajoja tai sopimuksia, joita hän kunnioittaisi. Siksi myös Suomi tarvitsee uudenlaisia turvatakuita. Kaikista vahvimmat takuut saamme Nato-jäsenyyden kautta. Yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty jäsenyyden aikana. Nato-jäsenyys on tapa torjua sotaa ja turvata rauhaa Suomessa.

Siksi olen itse asettunut jäsenyyden kannalle, ja siksi myös Vihreät tukee jäsenyyttä – ei sodan vaan rauhan takia.

Rauhan edistäminen edellyttää työtä ydinaseriisunnan puolesta. Kiihtyvää kilpavarustelua on pystyttävä hillitsemään yhteisten sopimusten kautta.

Eduskunnan keskusteluissa on ollut ilo huomata, että monet näistä tavoitteista jaetaan laajasti puolueiden kesken. Muutenkin sota Euroopassa on pikemminkin yhdistänyt kuin erottanut Suomen puolueita ja kansaa. Se on asia, josta voi olla ylpeä. Erityisesti kiitän niitä, jotka ovat Nato-jäsenyydestä eri mieltä mutta tukevat silti enemmistön tahdon toteutumista. Nämä ovat niitä paikkoja, joissa demokratian voima punnitaan.

On tunnistettava, mitä Nato on ja toisaalta mitä se ei ole. Nato on puolustusliitto – ei sen enempää eikä toisaalta sen vähempää. Siksi Nato-jäsenyyden lisäksi Suomi tarvitsee vahvaa EU:ta.

Ukrainan sodan myötä EU on noussut yhdeksi vahvimmista vastavoimista Venäjälle. EU:lla on käytössään laaja keinovalikoima aina talouspakotteista lähtien, mikä mahdollistaa laajamittaiset toimet Ukrainan tueksi. Yhdessä me viemme aseita Ukrainaan, toivotamme pakolaiset tervetulleiksi ja luovumme venäläisestä fossiilienergiasta.

Emme voi nimittäin jatkaa tämän julman hyökkäyssodan rahoittamista. Ennen sotaa yli 60% Venäjän vientituloista tuli energiasta. Tämän on loputtava.

Lyhyellä aikavälillä korvaavaa energiaa hankitaan sen mukaan mitä on saatavilla. Turvallisinta, tehokkainta ja järkevintä on kuitenkin pyrkiä korvaamaan venäläinen fossiilienergia kotimaisella uusiutuvalla energialla.

Turvallisuuden vahvistaminen on siis paljon puolustusliittoa laajempi kysymys. Siksi me tarvitsemme vahvaa EU:ta. Bryssel on meidän ja Ukrainan tukena Venäjää vastaan. Me emme ole yksin. Lienee myös hyvä muistaa, että Naton päämaja sijaitsee siellä usein puhutussa Brysselissä.

Turvallisuuden ja rauhan vahvistaminen vaatii ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamista. Siitä on kyse myös silloin, kun puolustamme vapaata ja itsenäistä Suomea. Tässä Suomella on pitkät perinteet.

Viime päivinä mielessä ovat toistuvasti kaikuneet Sibeliuksen sävelet:
Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
Sa että karkoitit orjuuden
Ja ettet taipunut sa sorron alle
On aamus alkanut, synnyinmaa

Nämä Finlandia-hymnin viimeiset sanat ovat tarkoittaneet suomalaisille eri asioita eri aikoina. Hymnin synnyn aikaan Finlandia kertoi pienen kansakunnan noususta kohti itsenäisyyttä. Syksyllä 2014 lauloimme Finlandia-hymniä, kun eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain.

Minä en silloin ollut tässä salissa vaan eduskunnan edessä tuhansien muiden kanssa.

Kertoo paljon Suomesta, että tuota hetkeä tahdottiin juhlistaa nimenomaan laulamalla Finlandia-hymniä. Se kertoo siitä, miten monille suomalaisille ihmisoikeuksien puolustaminen on kiinteä osa isänmaallisuutta. Me nousemme sortoa ja syrjintää vastaan niin kotimaassa kuin maailmalla. Sitä on suomalaisuus, ja sitä se on ollut jo yli 100 vuotta.

Tästä kertoo myös Eino Leinon lauluksi sävelletty runo:
Kaunis Ukraina, kansojen suola!
Sulla on lippu ja meillä on tie.
Myötäs on myrskyssä Suomi ja Puola,
Myös Viro, Lätti ja Liettua lie.
Eespäin, Ukraina! Et ole orja,
itse jos toivot ja tahdot sa sen.

Tätä kesän 1917 laulua laulettiin yli 100 vuotta myöhemmin itsenäisessä Suomessa ensimmäisessä tukimielenosoituksessa Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Me seisoimme Ukrainan rinnalla vuonna 1917 ja me seisomme rinnalla myös nyt.

Ukrainan asia on meidän asiamme – Slava Ukraini.

Ukrainan on voitettava tämä sota. Siksi me tuemme Ukrainaa historiallisen voimakkaasti. Samalla kestävä rauha vaatii ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä myös niissä maissa, joiden nykyinen johto vastustaa näitä arvoja henkeen ja vereen.

Venäjä ei ole yhtä kuin Putin. Vaikka Putinin vastustajat on painettu ahtaalle, on vastarinta silti edelleen olemassa. Kansalaisyhteiskunta on siemen, joka voi versoa saappaan pohjankin läpi.

Siksi on tärkeää, että suomalaiset puolueet ja järjestöt edelleen pitävät yllä yhteyksiään niihin voimiin, jotka taistelevat Venäjällä ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta.

Tämä viesti on tänään tärkeämpi kuin koskaan: me emme ole kaikkia venäläisiä vastaan. Me olemme Putinia ja hänen sotaansa vastaan. Me olemme ihmisoikeuksien puolella niitä polkevia hallitsijoita vastaan
myös silloin, kun olosuhteet ovat vaikeat.

Ihmisoikeudet ovat turvallisuuden kovaa ydintä. Ihmisten hengen, terveyden ja vapauden turvaaminen on keskiössä,
kun mietitään mistä turvallisuudessa on pohjimmiltaan kyse.

Näistä arvoista me pidämme kiinni myös jatkossa.