Iiris Suomela: Koronakriisi oli käännekohta myös ilmastotyölle
Kansanedustaja ja Vihreiden tuore varapuheenjohtaja Iiris Suomela piti ryhmäpuheen eduskunnan täysistunnossa 28.9. osana vuoden 2022 budjetin käsittelyä. Puheessaan Suomela korosti, että talouden kestävyydestä huolehtiminen vaatii ilmastokriisin ja eriarvoistumisen torjumista niin Suomessa kuin maailmalla.
Suomela totesi puheensa aluksi koronakriisin osoittavan valitettavan elävästi, miksi katastrofeja on kannattavaa torjua kaikin mahdollisin keinoin. Hän kuvasi ennaltaehkäisyn olevan on monta kertaa tehokkaampaa, halvempaa ja inhimillisempää kuin tuhojen korjaaminen jälkikäteen.
– Koronan kohdalla ennaltaehkäisy oli haastavaa, sillä näin rajua pandemiaa ei osattu ennakoida kunnolla. Ilmastokriisin kohdalla on toisin. Tutkijat ovat yrittäneet varoittaa meitä ilmastokriisistä jo pitkään, ja varoitukset käyvät alati vakavammiksi, Suomela sanoi.
Koronakriisiä Suomela kuvasi ratkaisevana käännekohtana ilmastokriisin torjunnan kannalta. Esimerkiksi EU ja Yhdysvallat ovat nyt tekemässä miljardiluokan panostuksia ilmastokriisin torjuntaan.
Suomela viittasi puheessaan Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvolan haastatteluun. Hirvola kommentoi Ylelle Saksan tuoretta vaalitulosta ja Vihreiden nousua todeten, että vihreän siirtymän vauhdittuminen Saksassa olisi positiivista suomalaiselle teollisuudelle.
– Koronan jälkeen maailmantaloutta rakennetaan uudelleen kestävämmälle pohjalle. Tässä historiallisessa käännekohdassa voimme valita, että olemmeko mukana vai jäämmekö jälkeen. Elinkeinoelämän viesti on kirkas: jälkeen ei kannata jäädä, Suomela totesi.
Ilmastokriisin torjumisen lisäksi Suomela korosti eriarvoistumisen torjunnan merkitystä niin Suomessa kuin maailmalla.
– Nyt aita on valitettavan usein matalin niille, jotka saastuttavat ja polkevat ihmisoikeuksia. Näin ei voi jatkua. Aita on korjattava ja porsaanreiät tukittava. Valtaosa yrityksistä ja kuluttajista pyrkii toimimaan vastuullisesti jo nyt, ja jatkossa sen on oltava aina myös taloudellisesti kannattavaa, Suomela totesi.
Suomela nosti esiin myös osaamisen ja mielenterveyden edistämisen merkityksen talouden kestävyydelle. Koronakriisin helpottamisen myötä useat alat ovat kertoneet työvoimapulasta. Suomela totesi, ettei Suomella ole varaa menettää yhtäkään ihmistä mielenterveysongelmille. Hän muistutti, että mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvttömyyteen sekä sairaspoissaoloihin. 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
– Näin ei voi jatkua. Tämän kansantaudin hinta on liian kova niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Siksi panostamme tulevina vuosina oppilas- ja opiskelijahuoltoon, työhyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin, Suomela kertoi.
– Tulevat vuodet ovat monella tapaa ratkaisevat niin Suomen kuin koko maailman tulevaisuuden kannalta. Nyt jos koskaan on aika torjua ilmastokriisiä ja vahvistaa hyvinvointivaltiota, Suomela totesi.
Vihreät - De Gröna