Iiris Suomela ja Satu Hassi: Suomen kanta kestävän rahoituksen taksonomiaan on vastuutonta ilmaston ja luonnon kannalta

Suuren valiokunnan kanta taksonomia-säädöksen kumoamisesta hidastaa ilmastonmuutoksen torjumista entisestään ja samalla saa Suomen näyttämään vastuuttomalta ja lapselliselta toimijalta muiden EU-maiden silmissä, toteavat vihreät kansanedustajat Iiris Suomela ja Satu Hassi. Suomela toimii parhaillaan Vihreiden puheenjohtajan sijaisena.

Suuri valiokunta äänesti tänään EU:n kestävän rahoituksen taksonomia-asetusta tarkentavasta, ilmastoa koskevasta delegoidusta säädöksestä. Valiokunta päätyi äänin 21-4 valtioneuvoston kannan mukaisesti vastustamaan delegoidun säädöksen hyväksymistä. Vihreät jätti eriävän mielipiteen suuren valiokunnan lausuntoon yhdessä Vasemmistoliiton kanssa.

– On selvää, että kaikkia ilmastotoimia ei voida rahoittaa veronmaksajien pussista. Tarvitaan myös yksityisen rahoituksen suuntaamista ilmastonmuutoksen hillintää auttaviin toimiin. Nyt markkinoilla on monenkirjava joukko ”vihreitä” rahastoja, joiden kriteerit ovat osittain viherpesua, suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi sanoo.

– Taksonomia on yhteinen, selkeä, tieteeseen perustuva kriteeristö sille, mitkä investoinnit ja toimet oikeasti ovat ilmastotekoja. Suomen pitäisi tukea eikä jarruttaa sitä, että EU asettuu tässä suunnannäyttäjäksi, Hassi jatkaa.

EU:n taksonomia-asetusta tarkentava delegoitu säädös luo vapaaehtoisesti noudatettavat kriteerit rahoitusvirtojen ohjaamiseksi ilmaston kannalta kestävällä tavalla. Itse asetus on tullut voimaan heinäkuussa 2020. Taksonomian etenemisellä on suuri merkitys koko kestävän rahoituksen sääntelyn kokonaisuudelle, toisin sanoen yksityisten rahavirtojen ohjaamiselle ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseen, kiertotalouden edistämiseen sekä ilman, veden ja maaperän saastumisen vähentämiseen.

 – Taksonomiasta levitetään valitettavan paljon väärää tietoa. Linjaukset esitetään pakottavina, vaikka tosiasiassa kyse on luotettavan, tutkimukseen perustuvan tiedon jakamisesta sijoittajille. Kun sijoittajat tietävät eri sijoituskohteiden päästöt ja muut ympäristövaikutukset, heidän on helpompi tehdä vastuullisia valintoja. Näin vauhditetaan ilmastokriisin torjuntaa, mikä on todellakin tarpeen. Kiire on nimittäin kova, suuren valiokunnan jäsen Iiris Suomela sanoo.

Jos delegoitu säädös kumottaisiin, se vaikuttaisi kielteisesti Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden sekä Pariisin sopimuksen toteuttamiseen.

– Suomen etu olisi tukea taksonomiaa tarkentavan delegoidun säädöksen hyväksymistä. Sen tyrmääminen vaikeuttaisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Vastaan äänestäminen heikentää Suomen, erityisesti Suomen metsäalan ympäristömainetta. Se luo myös kuvan, ettei Suomi oikeasti tue ajatusta kriteereistä, joilla varmistetaan, että EU-maat voivat rakentaa ilmaston, ympäristön ja luonnon kannalta kestävää tulevaisuutta myös yksityisen sektorin investointien kautta, Satu Hassi toteaa.

Koska delegoidun säädöksen kumoaminen vaatii neuvostossa vahvistetun määräenemmistön, delegoidun säädöksen kaatuminen on virkamiesarvion mukaan epätodennäköistä. Kaatuminen edellyttäisi, että vähintään 72 % neuvoston jäsenistä äänestäisi säädöstä vastaan ja lisäksi vastustavien maiden väkiluvun olisi oltava vähintään 65 % EU:n väestöstä.

Koko eriävän mielipide luettavissa alla:

EU:n taksonomia-asetusta tarkentava delegoitu säädös luo vapaaehtoisesti noudatettavat kriteerit rahoitusvirtojen ohjaamiseksi ilmaston kannalta kestävällä tavalla. Itse asetus on tullut voimaan heinäkuussa 2020.

Luokituksen ulkopuolelle jääminen ei tarkoita, että toiminta olisi kiellettyä tai leimattu saastuttavaksi tai että toiminnalle ei voisi saada rahoitusta.

Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja toimiessaan EU:n ministerineuvoston puheenjohtajamaana vei läpi päätöksen EU:n ilmastotavoitteiden kunnianhimon tason nostamisesta. Osana Pariisin ilmastosopimusta Suomi on sitoutunut myös yksityisten rahavirtojen ohjaamiseen tukemaan ilmastotavoitteita.

Myös rahoitusmarkkinatoimijat ovat pitkään toivoneet yhtenäisiä, tieteeseen perustuvia kriteerejä kokonaisuutena kestävämmille vihreän kehityksen sijoituskohteille.

Delegoitu säädös taksonomian ilmastokriteereistä on ensimmäinen askel kestävyysluokittelun luomiseksi.

Päästöjen vähentämisen tulee olla taksonomian ilmastoa koskevien tavoitteiden arviointikriteereiden perusta. Delegoidun säädöksen tekniset arviointikriteerit tukevat taksonomia-asetuksen ilmastonmuutoksen hillintää koskevia ympäristötavoitteita.

Pidämme arviointikriteerien kunnianhimon tasoa osin matalana. Delegoidun säädöksen ”ei merkittävää haittaa” –kriteerit perustuvat pääosin olemassa olevaan lainsäädäntöön ja ovat siten minimitasoa. Näistä puutteista huolimatta pidämme tärkeänä, että delegoitu säädös hyväksytään.

Taksonomian etenemisellä on suuri merkitys koko kestävän rahoituksen sääntelyn kokonaisuudelle, toisin sanoen yksityisten rahavirtojen ohjaamiselle ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseen, kiertotalouden edistämiseen sekä ilman, veden ja maaperän saastumisen vähentämiseen.

Delegoitu säädös taksonomian ilmastokriteereistä on ensimmäinen askel rahoituksen kestävyysluokittelun luomiseksi ja sitä on mahdollista myöhemmin päivittää vastaamaan paremmin Pariisin sopimuksen mukaisesti kiristyviin ilmastotavoitteisiin.

Taksonomian uskottavuus edellyttää, että arviointikriteerien kokonaisuuteen otetaan mukaan vain todistetusti ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia toimia. Kriteerien on voitava olla lainsäädäntöä tiukempia, muuten koko taksonomia menettää merkityksensä.

Kestävän rahoituksen tulee olla mahdollisimman yhteensopiva muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kokonaisuuksien kanssa. Sen tulee tukea vuodelle 2050 sovitun EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden saavuttamista.

Ilmastoa koskevasta delegoidusta säädöksestä äänestetään neuvostossa vahvistetun määräenemmistön mukaisesti. Säädöksen kaataminen vaatii vähintään 72 % neuvoston jäsenistä ja lisäksi vastustavien maiden väkiluvun on oltava vähintään 65 % EU:n väestöstä. Valtioneuvoston EU-sihteeristöltä saatujen arvioiden mukaan säädöksen kaatuminen on epätodennäköistä.

Toisin sanoen delegoidun säädöksen kumoamista ajava kanta ei tosiasiallisesti vaikuttaisi säädöksen sisältöön tai sen hyväksymättä jättämiseen.

Jos delegoitu säädös kumottaisiin, se vaikuttaisi kielteisesti Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden sekä Pariisin sopimuksen toteuttamiseen.

Tässä vaiheessa delegoitua säädöstä vastaan äänestäminen ei myöskään edistäisi Suomen EU-vaikuttamista, koska olemme taksonomia-asetuksen valmistelun yhteydessä olleet mukana hyväksymässä komissiolle oikeuden delegoitujen säädösten antamiseen, emmekä siinä yhteydessä ole vaatineet delegoinnin sisällön rajaamista.

Katsomme, että delegoidun säädöksen kumoamista ajava linja on Suomen etujen vastainen ja aiheuttaa haittaa ilmastotavoitteiden toteutumiselle ja luo kuvan, ettei Suomi tue ajatusta taloudellisen ohjauksen kokonaiskriteeristöstä, joiden tavoitteena on varmistaa, että voimme vastata ilmasto-, ympäristö- ja biodiversiteettihaasteisiimme myös taloudellisesti kestävien investointien kautta.

Edellä olevan perusteella esitämme, että suuri valiokunta, valtioneuvoston kannasta poiketen, katsoo että Suomen tulee tukea EU:n taksonomia-asetuksen (EU 2020/852) nojalla annettavan, ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen hyväksymistä.

Helsingissä 26.11.21

Iiris Suomela /vihr
Satu Hassi /vihr
Inka Hopsu/vihr
Merja Kyllönen/ vas