Hyvinvoiva yhteiskunta on huono alusta informaatiovaikuttamiselle

Informaatiovaikuttaminen on jo nyt Suomessa arkipäivää, ja sen voidaan olettaa tulevaisuudessa lisääntyvän. Suomalaisten hyvinvointi, osallisuuden kokemukset sekä kyky tunnistaa informaatiovaikuttamista parantavat yhteiskunnan ja demokratian resilienssiä.

Informaatiovaikuttaminen on toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekoon sekä sitä kautta hankaloittamaan yhteiskunnan toimintakykyä. Informaatiovaikuttamisella voidaan esimerkiksi pyrkiä lietsomaan epäluottamusta tiettyä ihmisryhmää, viranomaisia tai poliittista järjestelmää kohtaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön. Vaikka Venäjä ei juuri nyt uhkaakaan sotilaallisesti Suomea, on hyvin oletettavaa, että Venäjä pyrkii ohjailemaan Suomenkin politiikkaa ja vaikuttamaan niihin päätöksiin, joita teemme esimerkiksi ulko-, turvallisuus- ja energiapolitiikasta. On siis todennäköistä, että erilainen hybridi- ja informaatiovaikuttaminen lisääntyvät Suomessa tulevaisuudessa.

Yhteiskunnan resilienssi, eli kapasiteetti hylkiä ulkopuolisia uhkia ja sietää kriisejä, on avainasemassa informaatiovaikuttamiseen vastaamisessa. Mitä paremmin yhteiskuntamme on varautunut erilaisiin uhkiin, sitä vaikeampi meihin on vaikuttaa ulkoapäin.

Koska informaatiovaikuttaminen perustuu epäluottamuksen kylvämiseen ja olemassa olevien jakolinjojen syventämiseen, yhteiskuntamme resilienssiä tällaista negatiivista vaikuttamista vastaan heikentää muun muassa kansalaisten puutteellinen medialukutaito. Myös syrjäytymisen ja osattomuuden kokemusten on todettu voivan altistaa epäluottamukselle poliittista järjestelmää kohtaan, kasvattaa yhteiskunnan polarisaatiota ja siten avata tietä informaatiovaikuttamiselle.

Resilienssiä voidaan parantaa panostamalla koulutukseen, digiosaamiseen ja kansalaisten informaatioympäristön lukutaitoon. Kun tunnistamme meihin kohdistetun informaatiovaikuttamisen, meihin ei ole niin helppo vaikuttaa. On tärkeä ymmärtää, että pelkästään medialukutaidon opettaminen lapsille ja nuorille koulussa ei riitä. Disinformaation, misinformaation, valeuutisten ja trollaamisen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää myös meille aikuisille.

Pelkkä medialukutaitojen vahvistaminen ei tietenkään yksin riitä torjumaan informaatiovaikuttamisen uhkia. Yhtä keskeistä on vastata kansalaisten tunnetarpeisiin ja pyrkiä ehkäisemään syrjäytymisen ja osattomuuden kokemuksia, sillä juuri ne luovat otollista pohjaa informaatiovaikuttamiselle. Yhteiskunnassa, joka kykenee osallistamaan kaikki kansalaiset toimintaansa, luottamusta viranomaisiin ja demokratiaan on vaikeampi horjuttaa ja menettää.

Nyt jos koskaan on aika panostaa suomalaisten medialukutaitoon sekä parantaa ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.