Hyvää saamelaisten kansallispäivää! Buori sámiid álbmotbeaivvi!

Saamelaisten kansallispäivänä muistakaamme peräänkuuluttaa saamelaisten itsemäärämisoikeutta.

Suomen, Pohjoismaiden ja koko EU:n alueella ainoan tunnustetun alkuperäiskansan, saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Paras tapa kunnioittaa alkuperäiskansan oikeuksia on viedä viimein maaliin tällä vaalikaudella tärkeät prosessit: saamelaiskäräjälain uudistus ja totuus- ja sovintokomission työ.

Sámiid álbmotbeaivve mii galgat muitit gáibidit almmolačččat sámiid ieššmearridanvuoigatvuođđa

Suoma, Davviriikkaid ja oppa EU guovllus áidna dovddastuvvon eamiálbmoga, sámiid álbmotbeaivi ávvuduvvo guovvamánu 6. beaivve. Buoremus vuohki gudnejahttit eamiálbmoga vuoigatvuođaid lea viimmatge fievrridit lohppii dán válgabajis dehálas proseassaid: sámediggelága ođđasteami ja duohtavuođđa- ja soabadankomišuvnna barggu.

Saamelaisten historia nykyisten Pohjoismaiden ja Venäjän alueella on vuosisatojen ja -tuhansien mittainen. Suomalaisten ja saamelaisten yhteinen historia on myös pitkä ja kaikkea muuta kuin ongelmaton. Tästä kaikesta kuitenkin suurin osa meistä suomalaisista on varsin tietämätön. Tiedon ja ymmärryksen kasvaessa olen itse koko ajan paremmin tajunnut, miten heikolla tolalla alkuperäiskansan oikeudet Suomessa edelleen ovat.

Tällä vaalikaudella on onneksi merkittävästi edistetty kahta tärkeää prosessia, joiden tarkoitus on parantaa saamelaisten asemaa Suomessa: saamelaiskäräjälain uudistus ja saamelaisten totuus- ja sovintokomission työ.

Saamelaiskäräjälaki on erittäin tärkeä uudistus, jotta saamelaisten oikeudet Suomessa toteutuisivat paremmin. Saamelaiskäräjälain valmistelutoimikunta (jonka jäsen itse olin) sai ehdotuksensa valmiiksi viime keväänä. Uusi ehdotettu laki on melko hyvä, se turvaa alkuperäiskansan oikeudet aiempaa paremmin erityisesti saamelaisten itsemäärittelyn ja saamelaiskäräjien neuvotteluasemaa koskevissa asioissa. Ehdotettu laki korjaa useita epäkohtia, joista Suomi on toistuvasti saanut huomautuksia YK:n ihmisoikeuskomitealta. Voimassaoleva laki rikkoo saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka on turvattu sekä perustuslaissa että kansainvälisissä sopimuksissa.

Uudistusta on yritetty jo kahdella aiemmalla hallituskaudella, mutta valmista lakia ei ole saatu. Nyt on korkea aika saada uudistus valmiiksi. Uudistus on kuitenkin nyt viime keväästä asti levännyt hallituksen pöydillä ja asia ei ole edennyt. 

Pääministeri Marin on ottanut näkyvän roolin saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamisessa. Komission työnä on käydä läpi saamelaisten Suomessa kokemaa syrjintää ja vainoa. Totuus- ja sovintokomission työ tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää ja purkaa saamelaisten Suomessa kokemaa syrjintää sekä oikeudenloukkauksia. Komission työn on tarkoitus tuottaa toimenpide-ehdotuksia. Näiden toimenpiteiden on aidosti parannettava saamelaisten asemaa Suomessa.

Ei saa kuitenkaan käydä siten, että nämä kaksi tärkeää prosessia eivät kulkisi rinnakkain tai toinen veisi tilaa toiselta. Saamelaiskäräjälain uudistus ei saa jäädä jumiin. Lain eteneminen vaatii nyt vankkaa johtajuutta hallitukselta ja pääministeriltä. Hallitus on antanut isoja lupauksia saamelaisille ja niistä on pidettävä kiinni. Ilman saamelaiskäräjälain uudistusta myös totuus- ja sovintokomission työ on vaarassa.

//

Sápmelaččaid historjá dálá Davviriikkaid ja Ruošša guovllus lea čuohtejagiid ja čuohteduháhiid guhkkosaš. Suopmelačččaid ja sápmelačččaid oktasašš historjá lea maiddái guhki ja leamaš aivve eará go čuolmmaheapme. Eanašš mii suopmelačččat leat dattetge oalle diehtemeahttumat buot dan birra. Dieđu ja lassánettiin lean ieš oppa áigge buorebut ádden, man heajos dilis eamiálbmoga vuoigatvuođđat Suomas ain leat.

Dán válgabajis leat lihkus mearkkašahttiláhkái ovddiduvvon guokte dehálaš proseassa, maid mihttomearrin lea buoridit sámiid sajádaga Suomas: sámediggelága ođasteapmi ja duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna bargu.

Sámediggeláhka lea earenoamáš dehálaš ođastus, vai sámiid vuoigatvuođat Suomas ollašuvašedje buorebut. Sámediggelága válmmaštallandoaibmagoddi (man lahttun ieš ledjen) oaččui evttohusas gárvvisin mannan giđa. Ođđa evttohuvvon láhka lea oalle buorre, dat dorvvasta eamiálbmoga vuoigatvuođaid buorebut go ovdal earenoamážit sámiid iešmeroštallama ja Sámedikki ráđđádallansajádaga guoski áššiid. Evttohuvvon láhka divvu máŋggaid váilevašvuođaid, main Suopma lea geardumassii ožžon fuomášumiid Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomišuvnnas. Gustojeaddji láhka rihkku sámiid iešmearridanvuoigatvuođa, mii lea dorvvastuvvon sihke vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš soahpamušain.

Ođasteami leat geahččalan juo guovtti ovddit ráđđehusbajis, muhto eai leat fidnen gárvves lága. Dál lea alimus áigi fidnet ođasteami gárvvisin. Ođasteapmi lea goittotge dál mannan giđa rájes leabbán ráđđehusa beavddi alde ja ášši ii leat ovdánan.

Oaiveministtar Marin lea váldán guovddáš rolla sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna ásaheamis. Komišuvnna bargun lea mannat čađa sámiid Suomas vásihan vealaheami ja váinnu. Duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna bargu fállá vejolašvuođa áddet ja burgit sámiid Suomas vásihan vealaheami ja vuoigatvuođaid loavkidemiid. Komišuvnna barggu ulbmilin lea buvttadit doaibmabidjoevttohusaid. Dát doaibmabijut galget duođaláhkái buoridit sámiid sajádaga Suomas.

Ii oaččo dattetge geavvat nu, ahte dát guokte dehálaš proseassa eai jođaše bálddalagaid dahje nubbi dolvvošii saji nuppis. Sámediggelága ođastus ii oaččo roahkkasit. Lága ovdáneapmi gáibida dál nana jođiheami ráđđehusas ja oaiveministaris. Ráđđehus lea addán stuorra lohpádusaid sámiide ja dain galgá doallat gitta. Almmá sámediggelága ođastusa haga maiddái duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna bargu lea dorvvohuvvan.