Hyvä asuntopolitiikka tukee hyvinvointia ja torjuu ilmastonmuutosta

Oma koti on monelle unelma ja elämän suurin sijoitus. Elämäntilanteeseen sopivan kodin löytäminen voi vaikuttaa ratkaisevasti opintoihin, työllistymiseen, perheen perustamiseen – ja siihen kuinka onnellisia viimeiset elinvuodet ovat. Jokaisen oikeus asuntoon ja hyvinvointia tukevaan asuinympäristöön on asuntopolitiikan keskeinen lähtökohta. Tämä on kirjattu asuntopoliittiseen kehittämisohjelmaan, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Suomi kaupungistuu ja ikääntyy vauhdilla ja nämä molemmat trendit vaikuttavat siihen, missä ja millaisia asuntoja tarvitsemme tulevaisuudessa. On tärkeää, että asuntopolitiikalla turvataan ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin vastaavan omistusasumisen, vuokra-asumisen ja niiden väliin sijoittuvien asumismuotojen edellytykset. 

Asunnon valintaan vaikuttavat entistä enemmän itse asunnon lisäksi myös sen ulkopuoliset tekijät kuten lähiympäristön turvallisuus ja viihtyisyys sekä palvelut ja toimivat liikenneyhteydet. Lähiluonnon merkitys asumisen viihtyisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin on kasvanut entisestään ja tämä on huomioitava kaikessa suunnittelussa.

Asuntopolitiikan on oltava sosiaalisesti kestävää. Se tarkoittaa, että viihtyisyyteen ja turvallisuuteen on panostettava jokaisella asuinalueella. Asuinalueiden eriytymistä on ehkäistävä sekoittamalla erilaisia asumismuotoja tasaisesti kaikille alueille ja turvaamalla riittävät hyvinvointia vahvistavat palvelut. Osallisuus ja yhteisöllisyys tukevat asuinalueiden elinvoimaa ja viihtyisyyttä. 

Asumisen kalleus koettelee ihmisiä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kotitalouksien velkaantuminen on huolestuttavalla tasolla ja oman asunnon hankkiminen karkaa yhä useamman ulottumattomiin. Riittävä asuntotuotanto on keskeinen keino asuntojen hintojen nousun hillintään. Nuorten mahdollisuuksia hankkia ensiasunto helpotamme ASP-lainojen ehtojen parantamalla. Opiskelija-asuntojen tuotantoa vauhditamme asettamalla tähän ensimmäistä kertaa konkreettisen tavoitteen. 

Valtion tukitoimia tarvitaan niin kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon kuin pienituloisimpien ihmisten asumiskulujen kattamiseen. Valtion tukemalla asuntotuotannolla on tärkeä rooli markkinaehtoisen asuntotarjonnan täydentäjänä, asuinalueiden eriytymisen ehkäisyn työkaluna sekä suhdanteiden tasaajana. Tällä hallituskaudella kohtuuhintaista ARA-tuotantoa on lisätty merkittävästi.

Asumistukijärjestelmää kehitetään osana sosiaaliturvan uudistamista. On selvää, että asumisen tukien tulee olla vaikuttavia ja kustannustehokkaita sekä perustua realistiseen vaikutusten arviointiin ja tutkittuun tietoon. Riittävällä asuntotuotannolla hillitään osaltaan vuokrien nousua ja asumistukimenojen kasvua.

Asunnottomuus on yksi syrjäytymisen vakavia syitä ja seurauksia ja aina inhimillinen tragedia. Siksi on tärkeää, että asuntopoliittiseen kehittämisohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä. Keinoina tämän saavuttamiseen on asunto ensin -periaatteen noudattaminen sekä monialaiset tukitoimet kuten asumisneuvonta. Vihreille on tärkeää, että asumisneuvonnan saatavuus turvataan tekemällä siitä lakisääteistä. Myös kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä. 

Kaupungistumisen myötä trendinä on ollut asuntokokojen pieneneminen ja yksin asumisen lisääntyminen. Asuntosuunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon ihmisten asumistoiveet, esteettömien asuntojen tarpeen kasvu ja asuntojen muunneltavuus. Ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittäminen edesauttaa kotona asumista mahdollisimman pitkään. Erilaiset yhteisölliset ratkaisut vähentävät yksinäisyyttä.

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti asumiseen ja rakentamiseen. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat jo yli kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Päästöjen vähentämisen lisäksi kaikessa rakentamisessa on otettava huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Esimerkiksi lisääntyvät helleaallot voivat tehdä asunnoista sietämättömän kuumia, ellei asunnoissa ole riittäviä viilennysmahdollisuuksia.

Jotta luonnonvarojen käyttö on kestävää, on asuinrakennukset tehtävä pitkäikäisiksi, helposti korjattaviksi ja elinkaarensa aikana muunneltaviksi. Olemassa olevien rakennusten korjaamiselle on annettava nykyistä enemmän painoarvoa.

Valtiolla on keskeinen rooli energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen korjaus- ja uudisrakentamisen vauhdittamisessa. Energiatehokkuusremonttien ja lämmitystapamuutosten tukeminen on tärkeää, jotta asukkaiden energialaskut saadaan pidettyä vihreässä siirtymässä kohtuullisina. 

Hyvällä ja kestävällä asuntopolitiikalla varmistamme, että ihmiset löytävät eri elämänvaihessa tarpeitaan vastaavan kodin viihtyisässä asuinympäristössä samalla kun vastaamme ilmastonmuutoksen ja ympäristön kantokyvyn tuomiin haasteisiin.