Hiilineutraalin Suomen rakentaminen etenee aikataulussa

Hallitus teki kehysriihessä puoliväliarvion ilmastotoimien etenemistä. Suomen päästöt vähenevät nyt nopeammin kuin hiilineutraaliuspolku 2035 edellyttää ja hiilineutraaliuteen tarvittavien päästövähennyspäätösten määrä on lähes puolitettu. Kehysriihessä tehty päätös turpeen tukemisesta on pieni askel väärään suuntaan, mutta se ei tule vesittämään hiilineutraalin Suomen rakentamista.

Vihreät lähti hallitukseen torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Hiilineutraali Suomi 2035 on hallituksen suurin lupaus suomalaisille. Ilmastonmuutos etenee koko ajan ja siksi lupauksen lunastamisella on kiire.

Hallituksen kehysriihessä tehty ilmastotoimien puolivälikatsaus osoittaa, että hiilineutraaliustavoitteen 2035 asettaminen on muuttanut Suomen suuntaa. Ilmastotyö on tällä hallituskaudella edennyt merkittävästi. Hiilineutraaliuteen tarvittavien päästövähennyspäätösten määrä on lähes puolittunut (ks. kuva 1). Päästöt vähenevät tällä hetkellä Ilmastopaneelin mukaan itse asiassa jopa nopeammin kuin hiilineutraaliuspolku edellyttäisi.

Kuva 1.

Hallituksen jo tekemiä ilmastotoimia ovat muun muassa fossiilisten veronkorotukset, miljardien raideinvestoinnit, autoilun työsuhde-etujen päivittäminen ilmastoaikaan, nopeiden kivihiilen korvausinvestointien tukeminen ja huippusuosittu öljylämmityksestä luopumisen tuki. Ympäristölle haitallisia tukia on karsittu ja olemme perustaneet ilmastorahaston. Isoin yksittäinen ilmastopäätös on kuitenkin käyttää EU:n elpymispaketista vähintään puolet ilmastotoimiin, mikä vähentää Suomen päästöjä yli 6 %.

Päästöt eivät kuitenkaan ole vähentyneet yksin hallituksen päätöksillä. Yritykset, kunnat, kaupungit, yhdistykset ja ihmiset ovat ottaneet hiilineutraaliustavoitteen omakseen. Kuljemme yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta. Myös EU:n ilmastotyön terävöityminen auttaa meitä. Kiristyvät ilmastotavoitteet ja niiden seurauksena ripeästi noussut päästöoikeuksien hinta nostavat hiilen hintaa energiantuotannossa ja teollisuudessa ja kannustavat päästöjä vähentäviin investointeihin.

Ilmastotyön on oltava paitsi tehokasta, myös reilua. Reilu siirtymä tarkoittaa ihmisten tukemista siirtymässä, ei saastuttavasta energiasta luopumisen lykkäämistä. Tästä huolimatta kehysriihessä tehtiin kompromissipäätös turpeen verottoman pienpolton lisäämisestä. Tuki turpeen poltolle ei ole reilua siirtymää eikä järkevää valtion varojen käyttöä. Turve on ja pysyy fossiilisena polttoaineena, joka saastuttaa jopa enemmän kuin kivihiili ja aiheuttaa lisäksi merkittävää haittaa suoluonnolle ja vesistöille. Tämän päätöksen hyväksyminen oli kuitenkin välttämätöntä hallituksen koossa pitämiseksi ja sille, että pääsemme jatkamaan työtä ilmastokriisin torjumiseksi.

Turpeen veroalennus tarkoittaa käytännössä sitä, että verottoman pienpolton alaraja ulotettaisiin kaikkiin laitoksiin ja se nostettaisiin ensin nykyisestä 5000 MWh:sta 10 000 mWh:iin, jonka jälkeen se laskisi vaiheittain takaisin nykymalliin. Kompromissin hyväksymisestä helpomman teki se, ettei päätöksellä ole merkittävää vaikutusta turpeen polton määrään, vaan se ylläpitäisi polttoa lähinnä pienissä päästökaupan ulkopuolisissa lämpölaitoksissa. Tuen päästövaikutuksen arvioidaan olevan 0,11 – 0,57 Mt vuodessa, ja päästöoikeuden korkeasta hinnasta johtuen todennäköisesti lähempänä alarajaa. Viime vuonna turpeen polton kokonaispäästöt olivat 4,5 Mt.

Ilmastotyön kannalta olennaisinta on, että turpeen pienpolton veroalennus astuisi voimaan syksyllä vain, mikäli hallitus löytää vastaavan määrän uusia päästövähennyksiä muualta. Tämä takaa sen, että Suomen kokonaispäästöt eivät päätöksen seurauksena nouse.

Turpeen energiakäytön alasajoa ja päästöjen vähentymistä määräaikainen tuki ei myöskään pysäyttäisi. Turpeen hinta nousee päästökaupan myötä myös jatkossa ja hallituksen tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta tullaan saavuttamaan etuajassa, mahdollisesti jo ensi vuonna.

Kehysriihessä päätettiin, että turpeen energiakäytön vähintään puolittaminen 2030 mennessä kirjataan lakiin ja sen varmistamiseksi luodaan lattiahintamekanismi. Mekanismi takaa, että turpeen hinta ei pääse laskemaan liikaa, vaikka päästöoikeuksien hinta kansainvälisessä päästökaupassa yllättäen putoaisi.

Hallitus sopi kehysriihessä myös tukipaketista, jolla autetaan turvealan työntekijöitä ja yrittäjiä luopumaan turvetuotannosta ja vaihtamaan elinkeinoa. Tämä tuki siis vauhdittaa turpeesta luopumista ja auttaa alalla toimivia selviytymään murroksessa. Tuki elinkeinonsa menettäville työntekijöille ja yrittäjille on oltava olemassa, jotta siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on reilu ja oikeudenmukainen.

Hallituksen ilmastotyö on siis edennyt pitkälle hiilineutraaliuspolulla. Ilmastokriisin torjumiseksi polku on myös kuljettava perille saakka. Vihreät on sitoutunut tähän. Hallitus sopi kehysriihessä, että loput hiilineutraaliuteen tarvittavat päätökset tehdään jo syksyn budjettiriihessä.

Ilmastotavoitteet eivät saa jäädä vain tämän hallituksen varaan. Siksi hiilineuraaliustavoite tullaan kirjaamaan ilmastolakiin. Näin laki velvoittaa myös tulevien vuosien päättäjiä ja toisaalta antaa suomalaisille ihmisille ja yrityksille varmuuden tulevaisuuden suunnasta.