Heli Järvisen ryhmäpuhe 26.11.2019

Me puhumme tässä salissa paljon lapsillemme, tuleville sukupolville, jättämästämme velasta. Yleensä aina silloin puhumme taloudesta ja rahasta: velasta, joka jää heidän maksettavakseen.

Tästä näkökulmasta meidän tulee tehdä kaikkemme, että saamme mahdollisimman monen suomalaisen töihin.

Tämä hallitus panostaa kasvatukseen ja koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta yliopistoihin, tutkimukseen ja kehitystyöhön, paikalliseen sopimiseen, perhevapaiden uudistamiseen sekä työllisyystoimiin, joilla yhteensä tavoitellaan 60 000 uutta työllistä. Tämä ei ole siis heikennys vaan selkeä parannus nykytilanteeseen.

Och ja, vi lyssnar på experter: När vi beaktar skillnaderna i sysselsättningsgraden i Finland jämfört med de övriga nordiska länderna är det enligt Statens revisionsverk möjligt att uppnå målet. Det som krävs är rätta val och lyckad beredning av sysselsättningsåtgärder. Och det är just det som vi håller på med.

Esimerkiksi yli 50-vuotiaiden miesten työllisyysasteen kohottaminen Ruotsin tasolle riittäisi täyttämään työllisyystavoitteen. Juuri sitä haluamme: että yli 50-vuotiaat ja maahanmuuttajat, naiset ja osatyökykyiset saadaan paremmin mukaan töihin. Siksi helpotamme ensimmäisen työntekijän palkkausta, lisäämme palkkatukea ja työttömän henkilökohtaista palvelua. Siksi panostamme työhyvinvointiin, lisäämme kuntoutusta sekä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusta. Suomi on aina pärjännyt ja pärjää jatkossakin koulutuksella ja tutkimuksella, kannustuksella ja yrittämisellä.

Mutta kun puhumme yhteisesti lapsillemme jättämästämme velasta, emme voi sivuuttaa ilmastovelkaa. Sitä, että toimimme ilmastonmuutoksen hidastamiseksi liian hitaasti.

Hallitus haluaa saada Suomesta hiilineutraalin vuoteen 35 mennessä. Se on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen ja ennenkaikkea välttämätön tavoite. Tärkeintä on päästä eroon fossiilisista polttoaineista, vähentää liikenteen ja maaperän päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta.

Olemme vasta urakan alkumetreillä. Ensi vuoden verouudistuksesta on lupa odottaa paljon. Eri energiamuotoja pitää verottaa niiden hiilijalanjäljen mukaan. On välttämätöntä kiristää turpeen verotusta ja lisätä maankäytön nieluja, jos emme ole valmiita tekemään kipeämpiä muutoksia toisaalla.

Kun puhumme jättämästämme velasta lapsillemme, me puhumme myös kuolevista lajeista: Olemme keskellä kuudetta sukupuuttoaaltoa, jossa jopa 200 lajia kuolee sukupuuttoon -ei joka vuosi, ei joka kuukausi vaan: joka päivä.

Siksi on välttämätöntä, että nyt luonnonsuojeluun aidosti panostetaan. Vauhditamme metsien, soiden ja vesien suojelua, elvytämme vaelluskalakantoja, vähennämme luontokohteiden korjausvelkaa ja tehostamme vieraslajien torjumista.

Myös hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan rakentaminen on alkanut. Tänä vuonna päivitettiin täällä Suomessa kehitetty maailman ensimmäinen kiertotalouden tiekartta.

Taloudellisilla kannustimilla haemme myös lisää vauhtia puurakentamiseen.

Me suomalaiset olemme velkaa, paitsi lapsillemme, myös edellisille sukupolville, jotka elivät paljon meitä säällisemmin. Työ ei ole helppo. Osa ihmisistä on lähes neliraajajarrutuksessa, me päättäjät tulemme tekemään virheitä eikä sosiaaliturvaakaan pystytä uudistamaan samassa vauhdissa ekologisen verouudistuksen kanssa. Silti tätä työtä on tehtävä päättäväisesti nyt ja jatkossa.

Miksi juuri pienen Suomen pitää toimia? Hiilijalanjälkemme on maailman suurimpia.  Kulutamme tulevilta sukupolvilta joka vuosi melkein kolmen vuoden luonnonvarat. Tämä on pahin velka, jonka heille jätämme. Sitä ei lasketa yksikkömiljardeissa vaan paljon suuremmissa luvuissa. 

Katseemme pitää olla reilussa vihreässä tulevaisuudessa, jossa kannamme vastuun päästöistämme, torjumme eriarvoisuutta koulutuksella ja tasa-arvolla sekä kehitämme ympäristöystävällisiä keinoja energian tuottamiseen, liikkumiseen ja kaikkeen elämiseen. Juuri siksi on hienoa, että hallitus on panostanut aidosti pienituloisimpiin ja lähtenyt kunnianhimoisesti tekemään tätä työtä.