Hätätilatiedotus: Metsäluonto tarvitsee suojelutoimia

Suomalaiset rakastavat metsiä. Metsät ovat virkistymispaikkoja ja rauhoittumispaikkoja. Ne tarjoavat kodin tuhansille lajeille ja ovat myös elinkeino. Metsiä on monenlaisia ja niiden käyttötarkoitukset vaihtelevat. Erityisen tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ovat mittaamattoman arvokkaat vanhat metsät, mihin suojelutoimien tulee ulottua kaikista kiireimmin.

Metsien suojelu ja metsien talouskäyttö eivät ole yksiselitteisesti ristiriidassa. Me voimme samaan aikaan varmistaa Suomelle tärkeän elinkeinon toimintaedellytykset ja suojella luontoarvoiltaan tärkeimmät metsät ja niiden lajit.

Arvokkaimpien kohteiden suojelu on myös kestävän metsäteollisuuden ja maanomistajan etu. Ensi vuosi on erityisen keskeisessä asemassa suomalaisessa luonnonsuojelussa, kun otamme parhaimmillaan isoja askeleita kohti luontopositiivista Suomea ja määrittelemme omat sitoumuksemme EU:n biodiversiteettistrategiaan.

Suomen luontoa ei voi suojella kukaan muu kuin me suomalaiset itse. Osana biodiversiteettistrategia olemme sitoutuneet suojelemaan kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsämme.

Suojelutasoon kehyksen antaa EU-alueelle asetettu 30 prosentin suojelutavoite maa- ja meripinta-alasta. Tavoitetta ei ole jyvitetty jäsenmaittain, mutta on päivänselvää, että Suomen pitää pystyä vähintään tähän samaan tasoon. EU:n biodiversiteettistrategiassa on myös useita ennallistamiseen tai ekosysteemien tilan parantamiseen liittyviä tavoitteita. Kaikissa niissä on kyse siitä, että kunnostus- ja hoitotöitä tulee tehdä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella.

Luonnonsuojelu on suurimmissa määrin resurssikysymys. Olemme tällä hallituskaudella panostaneet luonnonsuojeluun historiallisen paljon ja luonnonsuojelun määrärahat on yli kaksinkertaistettu. Nykyisen tason tulisikin jatkossa olla perustaso. Näillä määrärahoilla olemme suojelleet tuhansia hehtaareita metsää ja arvosoita. Olemme ennallistaneet sekä kunnostaneet esimerkiksi soita, kosteikkoja, lehtoja ja valkoselkätikkametsiä. Olemme kunnostaneet suomalaisten rakastamien kansallispuistojen retkeilyreittejä, pitkospuita ja nuotiopaikkoja.

Ilmastokriisin ja luontokadon juurisyy on ylikulutus

Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvu tarkoittaa edelleen luonnonvarojen käytön kasvua. Kuitenkin luonnonsuojelun rahoitus on tällä hetkellä promilleluokassa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kestävässä yhteiskunnassa kasvu ei voi perustua jatkuvaan luonnonvarojen ylikulutukseen ja jatkossa voisi olla järkevää ottaa tavoitteeksi, että myös luonnonsuojelun rahoitusta tarkasteltaisiin tiettynä osuutena bruttokansantuotteesta. Tämä olisi vastaavan kaltainen tavoitteenasetanta kuin mitä kehitysyhteistyölle on kansainvälisesti asetettu tai tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksille on hallitusohjelmassa linjattu. Rahoitustason nostaminen vaatisi pitkäjänteisen tiekartan laatimista siitä, miten tavoitteeseen voitaisiin tämän vuosikymmenen aikana päästä.

Näin pitäisimme huolen siitä, että mittaamattoman arvokas luontomme ja luonnonvaramme tulevat suojeltua samalla kun aineellinen hyvinvointimme kasvaa.

Ensi vuoden alussa työnsä aloittaa EU:n biodiversiteettistrategian kansallista toimeenpanoa valmisteleva työryhmä

Suomen pitää ensi vuoden loppuun mennessä antaa sitoumuksensa EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoksi täällä kotimaassa. Tätä työtä tekemään perustetaan kansallista toimeenpanoa valmisteleva työryhmä. Työryhmä tulee käsittelemään myös luonnonsuojelun rahoituksen tarpeita tulevaisuudessa. Tämä tulee olemaan myös Suomessa merkittävä luonnonsuojeluponnistus.

Olennaista on se, että pystymme yhteiskuntana löytämään keinot yhteensovittaa taloudellinen toiminta ja arvokkaan luonnon suojelu siten, että nämä intressit eivät ole ristiriidassa. Hyviä esimerkkejä meillä tästä on jo.

Olemme tällä hallituskaudella hyvin huomanneet, että metsien vapaaehtoinen suojelu kiinnostaa maanomistajia: kohteita tarjotaan esimerkiksi Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa enemmän kuin rahoituksen puolesta voidaan suojella. On tärkeää, että lisäsuojelun lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Olemme tällä kaudella saaneet myös Pohjois-Suomen metsät vapaaehtoisen suojelun piiriin ja tätä toimintaa tulee jatkaa. Lisäpanostusta tarvitaan kuitenkin etenkin eteläiseen Suomeen, jossa suojelualueverkosto on pirstaleisempi ja suojelualueet pieniä. Olemassa olevien Etelä-Suomen suojelualueiden laajentaminen on tärkeää vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Tarvitsemme lisää suojelua ja lisää luonnonhoitotoimia. Metsien käyttö on aina omistajan harkinnassa: niin satojen tuhansien yksityisomistajien kuin valtionkin mailla.

Juuri nyt on tärkeää saada pitkään valmisteltu luonnonsuojelulaki maaliin, joka monilta osin parantaa nykyistä luonnonsuojelun tasoamme ja on tärkeä väline luontokadon pysäyttämiseen Suomessa. Samalla on syytä pohtia, tarvitaanko Suomeen luonto- tai biodiversiteettilakia. Se voisi olla luonteeltaan ilmastolain kaltainen laki, joka kokoaisi yhteen tavoitteemme ja keinomme luontokadon pysäyttämiseksi Suomessa. Tätä tulisikin selvittää, mikäli nykyiset keinot eivät riitä.

Vuosi 2022 tulee olemaan merkkipaalu Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa

Biodiversiteettistrategiaan liittyviä sitoumuksia valmistelevalta työryhmältä odotan kannan ottamista muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Miten ja millä aikataululla toteutetaan vähintään 30 % kansallinen maa- ja meripinta-alan suojelutavoite?
• Miten toteutetaan suojelemattomien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu?
• Miten voitaisiin ulottaa vapaaehtoinen metsien suojelu pysyvästi koko maahan ja miten sitä tulisi resursoida?
• Millaisia sitoumuksia Suomen tulisi tehdä elinympäristöjen ennallistamiseen ja ennallistettavien alueiden suojeluun?

Suomen metsät ja niiden tuhannet lajit tarvitsevat nyt herkeämättömän huomiomme. Meidän metsämme ovat antaneet tälle kansalle koko sen historian ajan mittaamattoman paljon.

On aika antaa takaisin.