Hanna Holopaisen ryhmäpuhe eduskunnassa 11.5.2022

Arvoisa puhemies,
Olemme täällä keskustelemassa kotoutumisesta.
Suomeen päädytään monista eri syistä. Yleisimmät syyt ovat työ, opiskelu, rakkaus tai turvan hakeminen.

Uuden yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi muuntuminen ei aina onnistu yhdessä yössä.
Haasteita voivat aiheuttaa muun muassa uuden kielen ja kulttuurin oppiminen, viranomaisten toimintatavat ja järjestelmät sekä erilaiset käytännön arjen haasteet asumisesta työelämän pelisääntöihin.

Arvoisa puhemies,
Voimme edistää aktiivisella kotoutumispolitiikalla maahanmuuttajien osallisuutta työelämässä ja muussa yhteiskunnassa.

Kuten hallintovaliokunnan mietinnössä kuvataan, niin kotoutumista edistävät politiikkatoimet ovat varsin kustannustehokkaita investointeja. Esimerkiksi Suomessa käyttöön otetut kotoutumissuunnitelmat nostivat kohderyhmän tuloja 47 prosenttia ja laskivat heidän saamiaan tulonsiirtoja 13 prosenttia kymmenen vuoden seurantajakson aikana.
Työllistyminen on keskeinen tekijä kotoutumisessa. Työllisyyden ja koulutuspolkujen suurimmat haasteet liittyvät ulkomailla hankitun osaamisen heikkoon tunnistamiseen ja tunnustamiseen, rekrytoinnissa tapahtuvaan syrjintään sekä riittämättömiin koulutus- ja työllistymispalveluihin.

Ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamista onkin helpotettava, pääsyä täydennyskoulutukseen on joustavoitettava ja mahdollisuuksia osoittaa pätevyys näyttökokeilla on lisättävä.

Arvoisa puhemies,
Meidän on syytä asettaa nollatoleranssi syrjinnälle ja viharikoksille. Kenenkään ei pidä joutua syrjinnän tai väkivallan uhriksi etnisen taustansa vuoksi.
Syrjintä ja viharikokset pitää ottaa vakavasti. Niiden tunnistamista on parannettava ja niihin on puututtava määrätietoisesti.

Kasvatus yhdenvertaisuuteen on aloitettava jo lapsena. Yhdenvertaisuudesta puhumista on jatkettava kaikkialla siellä, missä julkisena valtana voimme siihen vaikuttaa: kouluissa, nuoriso- ja urheilutoiminnassa, työpaikoilla, armeijassa, terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa.

Joskus työhön ottamisessa voi esiintyä syrjintää esimerkiksi vieraskielisen nimen perusteella. Nopein tapa puuttua tähän on laajentaa koko julkiseen hallintoon sellaista työnhakua, jossa valitsija ei saa etukäteen tietää hakijoiden henkilöllisyyttä.

Täydellistä kielitaitoa ei ole tarpeen vaatia sellaisissa tehtävissä, joissa pärjäisi heikommallakin kielitaidolla. Käytännön kielitaito karttuu myös työtä tehtäessä.

Arvoisa puhemies,
Erityisesti maahanmuuttajanaiset ovat monesti vaikeassa asemassa. He saattavat jäädä kokonaan esimerkiksi kielikoulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Maahanmuuttajanaiset tarvitsevatkin erityistä tukea kotoutumiseen.

On myös huolehdittava, että maahanmuuttajien ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat myös heidän omissa yhteisöissään. Esimerkiksi niin sanotun kunniaväkivallan, pakkoavioliittojen ja sukupuolielinten silpomisen kaltaisiin ilmiöihin pitää puuttua tehokkaasti. Tällä hetkellä haasteena on, että ilmiöt jäävät liian usein tunnistamatta.

Arvoisa puhemies,
Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen osaksi yhteiskuntaa pitää alkaa heti tulijan saapumisen jälkeen. Turvapaikkaprosessien venyminen ei ole kenenkään etu.
Prosessit on saatava sujuviksi niin digi- ja väestötietovirastossa, maahanmuuttovirastossa, kunnissa, työvoimahallinnossa kuin Kelallakin.

Pitkiä oleskeluaikoja vastaanottokeskuksissa pitää vähentää. Turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan joskus jopa vuosia vastaanottokeskuksissa ilman kunnollista perehdyttämistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllisyyskoulutusta. Laitoselämä laitostaa, ei kotouta.
Kotoutumisen kannalta on tärkeää, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus elää mahdollisimman normaalia arkea ja tehdä töitä. Samoin on tärkeää mahdollistaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeus osallistua perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen.

Arvoisa puhemies,
Kymmenien tuhansien pakolaisten tulo Ukrainasta on hoidettu monelta osin joustavammin ja tehokkaammin kuin aiemmat turvapaikkaprosessit. Voimme ottaa siitä oppia myös muiden turvaa etsivien prosessien hoitamiseen.

Tiedämme hyvin, että kehittämistarpeita löytyy edelleen. Kielitaito on kotoutumisen keskeisin lähtökohta. Perusopintojen suomen tai ruotsin kielestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta pitää käynnistyä heti, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen. Laadukasta kielenopetusta tulee olla riittävästi tarjolla.

Kotouttamisjaksoon tarvitaan selkeä opetussuunnitelma, joka määrittää tavoitteet ja huomioi maahanmuuttajan yksilölliset tarpeet. Käsillä oleva selonteko listaa pitkän listan myös muita tarvittavia toimenpiteitä. Tärkeimpiä ovat peruspalvelujen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen sekä ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen.

Kotoutumisen pullonkaulojen resurssitarpeisiin on vastattava. On erinomaista, että hallitukselta on tulossa esityksiä kotoutumislain ja muun siihen liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi syysistuntokaudella.