Hanna Holopaisen ryhmäpuhe eduskunnan keskustelussa Valtioneuvoston selonteosta Senaatti-kiinteistöstä ja valtion tilahallinnosta 16.11.2022

Arvoisa puhemies,

Olemme täällä käsittelemässä valtioneuvoston selontekoa Senaatti-konsernista ja valtion tilahallinnosta.

Viime vuonna 2021 hyväksyimme uudistuksen, jossa valtion rakennettu kiinteistövarallisuus keskitettiin Senaatti-konserni kokonaisuudeksi. Senaatti-kiinteistöt liikelaitoksen alaisuuteen perustettiin Puolustuskiinteistöt tytärliikelaitos. Siirtämällä Puolustusvoimien käytössä olevat kiinteistöt Puolustuskiinteistöjen alaisuuteen tavoiteltiin järjestelmää, joka pystyy paremmin vastaamaan Puolustushallinnon erityistarpeisiin.

Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitos perustettiin tarjoamaan kiinteistö- ja tilapalveluita Puolustusvoimille. Ennen uudistusta Puolustusvoimien käytössä olevissa tiloissa vuokranantajana toimi Senaatti-kiinteistöt ja tilojen ylläpitopalvelut tuotti Puolustushallinnon rakennuslaitos.

Uudistusta hyväksyttäessä eduskunta edellytti valtioneuvostolta mm. valtion tilahallinnon kokonaistarkastelua, asiakkaan aseman muutosta uudistuksessa sekä järjestelmän vaikutuksia viranomaisten edellytyksiin hoitaa lakisääteisiä tehtäviään sekä arvioida liikelaitosmallin sopivuutta valtion tilahallinnon organisaatiomuotona sekä arviointia Puolustuskiinteistöjä koskevan sääntelyn toimivuudesta.

Nyt olemme siis käsittelemässä tuota eduskunnan toivomaa katsausta.

Senaatti-konsernin taloudellinen merkitys on ilmiselvää, onhan sillä hallinnoitavana miljardien arvoinen kiinteistöomaisuus.

Arvoisa puhemies,

Meidän on tärkeää tunnistaa myös valtion kiinteistöomistuksen ja tilahallinnon strateginen merkitys. Valtion kiinteistöomistuksen tavoitteena tulee olla tuottaa lisähyötyä vuokralaisille ja tukea vuokralaisten kykyä toteuttaa niiden perustehtävää mahdollisimman tehokkaasti.

Myös henkilöstön hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kannalta terveellisellä ja toimivalla työympäristöllä on ratkaiseva merkitys.

Senaattia koskee myös velvoite ottaa huomioon ympäristölliset seikat kuten kiinteistöjen elinkaariajattelu, kestävä kehitys ja energiatehokkuus. Tavoitteena tulee olla toimia edelläkävijänä Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Edellä mainituista syistä on äärimmäisen tärkeää arvioida huolellisesti tilahallinnon toiminnan kokonaisvaikutuksia. Lähtökohtana ei voi olla pelkkä konsernin oman toiminnan näkökulmasta tapahtuva optimointi. Toimintaa on myös jatkuvasti pystyttävä sparraamaan suhteessa alan yksityisiin toimijoihin.

Valtiolliselta toimijalta tulee edellyttää edelläkävijyyttä energiatehokkuudessa ja terveyttä edistävän työympäristön rakentamisessa sekä toiminnan läpinäkyvyydessä ja asiakaslähtöisyydessä.

Valtion tilojen käyttötarpeet ovat moninaisia. Tilahallinnossa korostuu korkeat käyttäjien vaatimukset, sillä merkittävä osa toimitiloista on niin kutsuttua käyttösidonnaista tilaa, kuten vankiloita, tuomioistuinten istuntosaleja, puolustusvoimien tiloja ja poliisitiloja. Näille tiloille on yhteistä se, että toiminnan luonne asettaa toimitiloille korkeita vaatimuksia ja vastaavaa tilaa on hankala löytää markkinoilta.

Puolustushallinnon lisäksi myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden erityistarpeet ovat merkittäviä ja on varmasti perusteltua arvioida hyötyisimmekö myös niiden osalta Puolustuskiinteistöt tyyppisestä itsenäisemmästä asemasta.

Kansainvälisesti vertailtuna tilahallinnon keskittäminen on Suomessa erittäin pitkällä, kun valtion käyttämistä tiloista ainoastaan tasavallan presidentin kanslian, Suomenlinnan hoitokunnan, ulkomaan lähetystöjen ja eduskunnan tilat eivät ole Senaatti-konsernin liikelaitosten hallinnassa.

Voimakkaasta keskittämisestä seuraa erityinen tarve seurata konsernille asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Meidän tulee varmistua, että kiinteistötoimintojen järjestäminen tukee Valtion kokonaisetua ja pysyy vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen sekä reagoinaan toimintaympäristön muutoksiin.

Yksi mittari on asiakastyytyväisyys. Selonteon perusteella mitattu asiakastyytyväisyys on viime vuonna toteutetun uudistuksen jälkeen kasvanut.

Aika näyttää, onko positiivinen kehitys pysyvää ja kuinka kustannukset ja hiilineutraalisuustavoite kehittyy. Eduskunnan käsittelyssä tätä kaikkea varmasti selvitetään vielä tarkasti sekä nyt tämän selontekokäsittelyn yhteydessä että jatkossa tämän kauden jälkeenkin.