Hammashoidon ja gynekologipalveluihin pääsy on ikuisuusongelma, johon tarvitaan ratkaisu

Kiireettömän hammashoidon jonot ovat edelleen pahimmillaan 5–9 kuukautta. Sama ongelma hoitoon pääsyssä ja julkisten sote-palveluiden hoitojonoissa on myös joillakin muilla aloilla, kuten gynekologipalveluissa. Tämä ongelma olisi ratkaistava pitkäjänteisellä kehitystyöllä, jossa järjestämisvastuu säilytetään julkisella sektorilla, mutta myös yksityistä sektoria voidaan hyödyntää.

Hallituksen ratkaisu hoitojonojen lyhentämiseen on painottunut vain Kela-korvauksiin, jota Vihreät eivät pidä riittävänä tai tarkoituksenmukaisimpana keinona. Parempi ratkaisu olisi resurssien kohdentaminen hyvinvointialueille, jotka voisivat tarvittaessa vahvistaa palvelua yksityisen sektorin tuella. Keinoja voisivat olla palveluseteli tai ostopalvelu, jolloin yksityistä palvelua voidaan kohdentaa niin, että palveluun pääsevät sitä eniten tarvitsevat.

Hammashoitoon pääsy ennaltaehkäisee muiden sairauksien riskiä – myös gynekologipalvelut on turvattava

THL:n mukaan Kela-korvausten korotusten kohdistaminen suun terveydenhuoltoon on kannatettavaa, sillä kyseisen sektorin jonotilanne julkisella puolella on hyvin heikko ja asiakasmaksujen osuus muuta terveydenhuoltoa korkeampi. Erityisesti suun kiinnityskudossairauksien hoitoon kohdistettuja korotuksia puoltaa myös se, että ne ovat hyvin yleisiä mutta alihoidettuja väestössä ja ne ovat usein yhteydessä moniin muihin kroonisiin sairauksiin. Kela-korvaukset saattaisivat helpottaa julkisen puolen jonotilannetta sekä hyvinvointialueiden henkilöstön työtaakkaa.

THL katsoo myös, että julkisessa perusterveydenhuollossa mm. naistentautien ja synnytysten erikoislääkäripalveluja ei ole kattavasti saatavilla ja yksityiset palvelut täydentävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita.

Hammashoidon tai naistentautien palvelut eivät useimmiten ole saavutettavissa myöskään työterveyshuollon kautta. Sekin puoltaa sitä, että hoitoonpääsyä on jatkossa vahvistettava. Turhia tarkastuskäyntejä ei silti ole syytä tai mahdollisuutta lisätä.

Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat mielenterveyden ongelmien ohella suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava terveysongelma. Uudistuksen myötä fysioterapiasta saa jatkossa Kela-korvauksen ilman lääkärin lähetettä, mikä sujuvoittaa palveluun pääsyä. Fysioterapian puolella tärkeää on huomioida myös Kela-taksipalveluiden turvaaminen esimerkiksi vammaisille ihmisille.

Jos hyvinvointialueille ei osoiteta lisärahoitusta hallituksen toimesta, ovat Kela-korvaukset näille aloille ainoa hallituksen tarjoama ratkaisu, parempi kuin ei mitään. Kyseessä on nopeasti käyttöön otettava, vihreiden mielestä väliaikainen ratkaisu niihin palvelukokonaisuuksiin, joiden saatavuutta ei ole mahdollista parantaa hyvinvointialueiden käytössä olevilla keinoilla riittävän nopeasti.

Teimme eduskunnassa käsiteltyyn esitykseen (HE 195/2024 vp) Kela-korvauksista rajattuihin palveluihin, kuten gynekologikäynteihin, fysioterapiaan sekä hammashoitoon, kaksi lausumaa, jotka velvoittavat hallitusta seuraamaan kela-korvausten korotuksen vaikutuksia ja varmistamaan, että julkinen palvelujärjestelmä vahvistuu samanaikaisesti hyvinvointialueiden rahoitusta lisäämällä.

Kela-korvausten yleiset tasokorotukset eivät ole perusteltavissa – eikä syrjiviä lakeja tule hyväksyä

Vihreät vastusti vuoden 2024 alussa voimaan tulleita Kela-korvausten tasokorotuksia yksityislääkärikäynteihin. Hallituksen tavoitteena oli purkaa julkisen perusterveydenhuollon jonoja, mutta käytännössä korotukset hyödyttivät lähinnä keski- ja suurituloisia. Kela-korvausmenot kolminkertaistuivat, mutta asikkaiden määrä ei juuri kasvanut. Korotukset johtivat juuri siihen, mistä asiantuntijat varoittivat: hinnat yksityisellä puolella nousivat, eikä hoidon saatavuus parantunut niillä, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Vihreät kritisoi tätä esitystä jo valmisteluvaiheessa.

Vihreät on myös systemaattisesti vastustanut kaikkia hallituksen syrjiviä sekä tasa-arvoa heikentäviä esityksiä. Tästä esimerkkinä on hallituksen esitys hedelmöityshoitojen Kela-korvauksista (HE 174/2024 vp), jota vastaan äänestimme, koska se syrjii naispareja ja itsellisiä naisia. Olemme vaatineet lain pikaista korjaamista tasa-arvoiseksi, mutta hallituspuolueet ovat toistuvasti äänestäneet esityksemme kumoon.

Vihreät vastustaa esitystä 65-vuotiaiden Kela-korvausten valinnanvapauskokeilua

Kolmas, vielä valmisteltavana oleva Kela-korvausesitys, koskee yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua. Tätäkin esitystä Vihreät tulee vastustamaan. Malli ei tue hoidon jatkuvuutta, ja se uhkaa pahentaa hyvinvointialueiden lääkäripulaa.

Tähän kokeiluun kipataan hallituksen Kela-korvausesitysten suurin potti. Koko Kela-korvausuudistukseen yhteensä yli 600 miljoonaa euroa vuosina 2024–2027. Nämä rahat tulisi kohdistaa julkisen terveydenhuollon vahvistamiseen ja pitkään odotettuun omalääkärimallin edistämiseen.

Meidän tulee jatkossakin arvioida tarkasti, mitkä keinot todella parantavat hoitoonpääsyä ja hoidonjatkuvuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tärkein tavoitteemme on, että jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa oikeaan aikaan riippumatta tulotasosta, asuinpaikasta tai perhemuodosta. Tähän tarvitaan vahvaa julkista terveydenhuollon palveluiden järjestäjää.