Hallitusohjelma on tiekartta kestävään tulevaisuuteen

Hallitusohjelma kääntää Suomen kehitystä kestävämpään ja inhimillisempään suuntaan. Nyt rakennetaan Suomea, joka tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, palauttaa kunnian koulutukselle sekä torjuu köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Hallitusohjelmaa neuvoteltiin Säätytalolla useamman viikon ajan. Itseäni jännitti, minkälaisen vastaanoton ohjelma tulee saamaan tavallisten kansalaisten piirissä, ja miten eri kansalaisjärjestöt siihen suhtautuvat.

Palaute on kaiken kaikkiaan ollut myönteistä. Vaikka ohjelma sisältää monia kompromisseja viiden puolueen kesken, sen koetaan merkitsevän tervetullutta suunnanmuutosta Suomelle. Vihreiden valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokous antoi ohjelmalle yksimielisen hyväksynnän tiistaina 4.6. – viiden tunnin perusteellisen keskustelun jälkeen. Erityisen tärkeinä pidettiin toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden voittamiseksi.

Lähdimme tämän kevään eduskuntavaaleihin ajatuksella, että nyt on aika kääntää Suomen kehitystä kestävämpään ja inhimillisempään suuntaan. Halusimme rakentaa Suomea, joka tekee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, tekee koulutuksen kunnianpalautuksen ja torjuu köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Halusimmme rakentaa tasa-arvon Suomea. Suomea joka kantaa myös globaalin vastuunsa.

Nämä kaikki asiat näkyvät hallitusohjelmassa vahvasti ja niiden viemisessä käytäntöön ovat keskeisessä roolissa uudet vihreät ministerit: Maria Ohisalo sisäministerinä, Krista Mikkonen ympäristö- ja ilmastoministerinä ja allekirjoittanut ulkoministerinä. On ajan merkki, että ilmastoasiat tulevat nyt myös ministerin titteliin tärkeän ympäristönsuojelun rinnalle.

Kun vihreä liike aikanaan syntyi, sen syntyä vauhdittivat monet ”yhden asian liikkeet” – kansalaiset olivat kyllästyneet luontoa tuhoavaan toimintaan. Koijärvellä suojeltiin lintujärveä ja Ilomantsin Hattuvaarassa aktivistit asettuivat vesakkomyrkkylentoja vastustamaan. Marssittiin uusiutuvan energian puolesta, ja monet ihmisoikeustempaukset vauhdittivat tietä kohti ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia kunnioittavaa Suomea.

Tänä keväänä nuoret ilmastolakkolaiset ovat perjantaisin täyttäneet eduskuntatalon portaat. He päivystivät myös Säätytalon edustalla hallitusneuvottelujen ajan – samoin kuin opiskelijat, luonnonsuojelijat, eläinsuojelijat, ihmisoikeusaktiivit ja monet muut kansalaisjärjestöt. Tämä kevät on ilahduttavalla tavalla näyttänyt kansalaistoiminnan voiman.

Hallitusohjelmassa tehdään nyt ilmastopolitiikan historiaa. Tavoitteeksi otetaan, että Suomesta tulee maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Siirtymä tehdään reilusti niin, että kaikki pysyvät mukana. Ensimmäistä kertaa koskaan hallitusohjelmaan kirjataan määräaika sille, että Suomi on hiilineutraali. Tuo määräaika on vuosi 2035.

Ilmastolakia vahvistetaan, jotta hiilineutraaliuteen päästään. Suomen hiilinieluja kasvatetaan määrätietoisesti ja tavoitteeksi otetaan nettonielun kasvu. Energiaremontteja edistetään, öljylämmityksestä luovutaan julkisissa rakennuksissa ja kivihiilen korvaamista vauhditetaan. Vihreä verouudistus etenee. Energiaveron palautukset paljon saastuttavalle teollisuudelle jäävät historiaan, ja ympäristölle haitallisten ja tehottomien yritystukien leikkaamisessa päästään liikkeelle. Siirtymää päästöttömään Suomeen vauhditetaan mittavilla investoinneilla, jotka luovat uutta työtä ja menestyksen mahdollisuuksia. Raideyhteyksiä parannetaan ja pyöräilyn edistämispanostukset moninkertaistetaan.

Tämä hallitusohjelma on hyvä Suomen luonnolle. Luonnon monimuotoisuuden hälyttävä hupeneminen otetaan nyt vakavasti. Luonnonsuojeluun panostetaan ennätykselliset 100 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Suojelun piiriin saadaan suurempi osuus Suomen luonnosta kuin koskaan aiemmin. Etelä-Suomen metsäluonto kiittää, kun METSO-ohjelmaa kasvatetaan. Soita ja vesistöjä suojellaan ja heikentyneitä elinympäristöjä parannetaan. Ympäristönsuojelu kaivostoiminnan yhteydessä tehostuu, kun kaivoslainsäädäntö uudistetaan. Vaelluskalakantoja elvytetään ja kansallispuistoverkostoa laajennetaan.

Koulutuksen kunnianpalautus etenee. Tässä hallitusohjelmassa tehdään miljardiluokan lisäpanostukset koulutukseen. Kaikkien lasten oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Peruskoulun rahoitusta ja tasa-arvoisuutta vahvistetaan. Oppivelvollisuutta pidennetään ja samalla toisen asteen koulutuksesta tulee maksutonta. Ammattikoulujen opettajapulaan puututaan ja oppilashuoltoa vahvistetaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat tasokorotuksen rahoitukseensa ja indeksikorotukset toteutetaan koko hallituskauden ajan.

Monet ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon liittyvät asiat menevät myös eteenpäin. Esimerkiksi raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi, translakia uudistetaan, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa vahvistetaan, kiintiöpakolaisten määrää nostetaan ja perheenyhdistämistä helpotetaan ja perhevapaat uudistetaan tasa-arvoisiksi.

Kansainvälisessä vuorovaikutuksessa Suomi ei käperry itseensä, vaan haluaa olla kokoaan suurempi toimija maailmalla rauhan puolesta, ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi.

Takana olevat kevään kahdet menestyksekkäät vaalit antoivat meille mahdollisuuden ja velvoitteen tehdä kaikkemme sen puolesta, että Suomen suunta muuttuu vihreämmäksi. Hallitusohjelma ja viiden puolueen välille syntynyt hyvä yhteisymmärrys antavat kaikki mahdollisuudet rakentaa kestävää tulevaisuutta. Työ kestävän Suomen ja tulevien sukupolvien puolesta alkaa toden teolla nyt.