Hallitusohjelma aloittaa koulutuksen kunnianpalautuksen

27.06.2019

Vihreät ovat jo vuosia tehneet töitä sen puolesta, että koulutukseen tehdään merkittävät panostukset kaikilla koulutusasteilla. Työn jälki näkyy hallitusohjelmassa: koulutuksen ja tutkimuksen perusrahoitus turvataan ja koulutukseen satsataan lisää rahaa. Suunta muuttuu.

Suomen tarina on tarina tasa-arvoisesta koulutuksesta ja sivistyksen voimasta. Pienellä kansakunnalla ei ole varaa hukata kenenkään osaamista. Koulutus on hyvinvointivaltion kulmakivi. Sen kautta jokainen lapsi ja nuori saa mahdollisuuden ja välineet tavoitella unelmiaan, kehittää itseään ja oppia uutta läpi elämän.

Edellisten vuosien koulutusleikkaukset ja poukkoileva koulutuspolitiikka ovat nakertaneet luottamusta, laatua ja tasa-arvoa koulutuskentällä. On korkea aika muuttaa suuntaa. Se tarkoittaa esimerkiksi tätä:

  •   Lasten tasa-arvoisen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan ja ryhmäkokoja pienennetään. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilua laajennetaan ja kaksivuotista      esikoulua pilotoidaan. Varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia ja kaventaa lasten taustoista johtuvia eroja. Tavoitteena on, että yhä useampi lapsi pääsee laadukkaan varhaiskasvatuksen piiriin.
     
  •  Terveydenhoitajien, psykologien ja kuraattoreiden määrää peruskoulussa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa lisätään. Lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tavoitteena on, että jokainen saa tarvitsemaansa apua ja tukea. Opiskeluhuollon sitovista mitoituksista säädetään, jotta nuoret ovat yhdenvertaisessa asemassa koko maassa.
     
  •  Peruskoulussa käynnistetään laatu- ja tasa-arvo-ohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa, että meillä on jatkossakin maailman parhaat opettajat ja maailman tasa-arvoisin koulutus. Eskarista ja peruskoulun kahdesta ekasta luokasta luodaan nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus, jossa jokainen saa oppia omaa tahtiaan. Tavoitteena on, että jokainen saa peruskoulusta hyvät eväät elämään.
     
  •  Ammatillisiin oppilaitoksiin palkataan tuhat uutta opettajaa, lukiokoulutuksen rahoitusta lisätään ja oppivelvollisuusikä nostetaan 18 vuoteen. Tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä saa myös toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuuden pidentäminenei yksin riitä, mutta se on selvä viesti ennen kaikkea kunnille ja kouluille: jokaisesta nuoresta on pidettävä kiinni. Samalla toisen asteen koulutuksesta on tehtävä maksutonta. Tämä on iloinen uutinen jokaiselle nuorelle, joka keräsi sateessa ja paisteessa allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta. Ja se on iloinen uutinen jokaiselle lapselle ja nuorelle, joka kantaa huolta perheensä toimeentulosta ja jättää sen takia menemättä kouluun, kurssille tai harrastukseen.
     
  •  Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta lisätään ja indeksikorotuksiin sitoudutaan täysimääräisesti. Korkeakoulujen autonomiaa ei heikennetä, tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy maksuttomana ja jatkuvasta oppimisesta tehdään arkipäivää.
     
  •  Ulkomaalaisten tutkijoiden, opiskelijoiden ja heidän perheidensä jäämistä Suomeen helpotetaan. Opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja kahdeksi vuodeksi valmistumisen jälkeen. Tavoitteena on, että Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida.
     
  •  Koulupäivän yhteyteen tuodaan maksuttomia harrastusmahdollisuuksia ja harrastamiseen luodaan Islannin mallista suomalainen toteutus. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen. Lisäksi oppilaiden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisössä vahvistetaan. Kiusaamiselle asetetaan nollatoleranssi. Samalla on varmistettava, että kouluissa kaikilla on osaamista tunnistaa ja puuttua kiusaamiseen ja syrjintään.

Työ on vasta alussa. Nyt on tärkeää varmistaa, että hallitusohjelman hyvistä kirjauksista ja tavoitteista tehdään totta.