Hallitus voi vielä valita toisin budjettiriihessä

Nykyisellään hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaalitukiin osuvat kaikista heikoimmassa asemassa oleviin. Toivomme, että hallitus päättää panostaa koulutukseen ja tutkimukseen, jotta osaajapulaan voitaisiin toden teolla puuttua. Budjettiriihi on myös oikea paikka lisätä panostuksia luonnonsuojeluun ja päättää paketista turkistarhauksen hallittuun alasajoon.

Valtiovarainministeri esittää budjettiluonnoksessa leikkauksia asumistuesta, työttömyysturvan lapsikorotuksesta sekä lastensuojelun jälkihuollosta. 

Hallituksen päätös leikata esimerkiksi päiväkodissa työskentelevältä, kaupungissa asuvalta yksinhuoltajalta olisi järjetön sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Ei ole matalapalkka-alalla työskentelevän ja korvaamatonta työtä tekevän ammattilaisen vika, ettei palkka riitä elämiseen. Nyt asumistukea pelkkänä säästötoimenpiteenä leikkaamalla työnnetään pahimmillaan ihmisiä pois työelämästä sekä syventäen lapsiperheköyhyyttä että pahentaen jo akuuttia työvoimapulaa. Toivottavasti hallitus vielä kerran budjettiriihessä miettii, onko tämä työllisyyttä lisäävä ja työnteon kannustimia parantava toimi. Jos rikastuminen olisi aina vain itsestä tai työnteon määrästä kiinni, olisi meillä aika monta miljonääriä enemmän.

Kokonaisuudessaan hallituksen leikkaukset ovat tyrmääviä erityisesti pienipalkkaisille kaupunkilaisille. Se on paitsi inhimillisesti brutaalia, myös iskee heijastevaikutuksiltaan koko maan talouteen rankasti jo valmiiksi vaikeassa suhdanteessa.

Hallituksen tulee perua päätöksensä, jos ja kun kokonaisvaikutusten arvioinnissa käy ilmi, ettei lapsiperheiden toimeentuloa vahvisteta riittävällä tavalla, vaan lapsiperheköyhyyttä syvennetään. Me Vihreät tulemme vaatimaan ja vaikuttamaan sen puolesta, että jokainen lapsi saisi turvallisen, vakaan lapsuuden riippumatta esimerkiksi siitä millä alalla vanhempi työskentelee tai minkälaisia vastoinkäymisiä kohtaa.

Osaajapulaan ei löydy budjettiriihestä ratkaisuja

Budjettiriihestä ei näillä näkymin olla saamassa ulos päätöksiä, jotka auttaisivat Suomen osaajapulan taklaamisessa. Se, että korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ilman, että uusia paikkoja rahoitetaan tarkoittaa, että opiskelijat jakavat niukkuutta, mitä tulee opetukseen ja ohjaukseen. Samaan aikaan kaavaillaan lukukausimaksujen korotuksia, joilla toivotaan voitavan rahoittaa korkeakouluja enemmän tulevaisuudessa. Eli yhä harvemmalla tulee olemaan varaa tulla Suomeen opiskelemaan. Nämä toimet ovat juurikin omiaan lisäämään osaajapulaa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksilla niin ikään voidaan lieventää osaajapulaa – jos kohdennukset tehdään oikein. On tärkeä pitää kiinni siitä, että parlamentaarisesti on sovittu TKI-menojen kasvattamisesta 4 %:iin BKT:sta. Nämä panostukset täytyy kohdentaa tasapainoisesti, laatua painottaen ja perustutkimuksen merkitys ymmärtäen. 

Vielä voi valita olla luonnon puolella

Luontoa on suojeltava ja fakta on, että toivomalla se ei tapahdu, siihen tarvitaan rahaa. Nyt hallitus on kuitenkin päättänyt tiputtaa luonnonsuojelun rahoituksen tasoa, mikä on kestämätön valinta. Ajatus vapaaehtoisuudesta suojelussa on kaunis, mutta se ei riitä, eikä sekään toteudu ilman rahaa. Vihreät vaatii, että luonnonsuojelun rahoitus tuplataan, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä.

Budjettiriihi olisi myös oikea paikka päättää turkistarhaukselle paketti alan hallittuun alasajoon. Eettisesti kestämätön ja taloudellisesti kituva ala muodostaa pandemiariskin, ja nyt olisi korkea aika toimia, kuten Ruotsissakin on jo ymmärretty tehdä.

Hallitus näyttäisi ihmisten arjen, talouden tuottavuuden ja Suomen luonnon sijasta panostavan laajasti tyrmättyyn bensapopulismiin. Tämä sataa eniten suurituloisten lompakkoon. Samalla päästövähennykset vaikeutuvat ja riippuvuus tuontienergiasta säilyy.

Hallituksella on vielä aikaa valita monessa ensi vuoden budjettia koskevassa panostuksessa toisin. 

Sofia Virta, Vihreiden puheenjohtaja

Atte Harjanne, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja