Hallitus jatkaa nuorten kampittamista – nyt työmarkkinoilla

Nuoret ovat jäämässä tappiolle sukupolvien välisessä tulonjaossa. Mitä tekee Sipilän hallitus? Leikkaa nuorten tukia ja tarjoaa nuorille muita heikompia työehtoja. 

Kehysriihessä Sipilän hallitus esitti jälleen kerran useita kiistanalaisia muutoksia suomalaisen työelämän pelisääntöihin. Nuorisojärjestöt ovat protestoineet erityisesti nuorten työllistyvien epäreilua kohtelua. Mikäli hallitus saa tahtonsa läpi, jatkossa alle 30-vuotiaan työsuhteen määräaikaisuutta ei tarvitse enää perustella, mikäli tämä on ollut työttömänä kolme kuukautta.

Miltä tämä esitys pätkätyösuhteiden lisäämisestä näyttää nuorisotutkijan silmin, nuorten elämäntilanteista kootun tutkimustiedon valossa?

Suomalaiset nuoret ovat fiksuja. Tilastokatsaukset osoittavat, että viime vuosien aikana nuorten elinoloja ovat kohentaneet ennen kaikkea nuoret itse omilla valinnoillaan ja käyttäytymisellään. Aikuisilla on entistä vähemmän syytä huoleen nuorten riskikäyttäytymisestä. Nuoret tupakoivat ja juovat alkoholia entistä vähemmän. Nuorten raskaudenkeskeytysten ja liikennekuolemien määrä on vähentynyt. Koulukiusaamisen määrä on laskenut erityisesti peruskouluissa. Samalla kun julkisessa keskustelussa on korostettu harrastustoiminnan merkitystä nuorten hyvinvoinnin vahvistajana, nuorten harrastamisen määrä on kasvanut.

Myös nuorten työelämäasenteita on tutkittu. Nuoret suhtautuvat positiivisesti sekä yrittäjyyteen että työntekoon ylipäätään. Omalta työltään nuoret kaipaavat ennen kaikkea mielekkyyttä, kehittymismahdollisuuksia ja sitä, että työ vastaa heidän osaamistaan.

Meillä ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tämän maan tulevaisuus ole hyvissä käsissä, kunhan nuorille vain annetaan reilu mahdollisuus onnistua.

Mutta minkälaisen mahdollisuuden me vanhemmat sukupolvet olemme tämän päivän nuorille tarjonneet? Tilastot osoittavat, että nuorten koulutusaste on laskusuunnassa. Nuorten työttömyys on ollut pitkään korkealla tasolla ja työttömyysjaksojen kesto on pidentynyt. Yhä useampi nuori joutuu sopeuttamaan talouttaan selvitäkseen kasvaneista asumiskustannuksista ja pienentyneistä tuista. Myös nuorten asunnottomuus näyttää olevan kasvussa, vaikka asunnottomien kokonaismäärä samalla alenee. Kasvava joukko nuorista joutuu tinkimään harrastusmahdollisuuksistaan rahanpuutteen vuoksi. Nuorten aikuisten tulotaso on vuosien 1990 ja 2013 välillä romahtanut suhteessa muuhun yhteiskuntaan.

Lisäksi tuore tutkimus kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten usko oman motivaation, koulutuksen tai lahjakkuuden vaikutuksesta työllistymismahdollisuuksiin on selvästi laskenut. Perhetausta on ainoa asia, jonka vaikutukseen työnsaantiin uskotaan entistä enemmän.

Näistä vahingollisista kehityskuluista eivät ole vastuussa nuoret, vaan aikuiset päättäjät. Ensin keinottelijat ja heikot päättäjät syöksivät talouden pitkään taantumaan, joka on nakertanut kokonaisen sukupolven työurien käynnistymistä. Keskellä laskusuhdannetta hallitus on toteuttanut massiiviset koulutusleikkaukset, joiden vuoksi nuorille tarjotaan heikompia koulutusmahdollisuuksia kuin edellisille sukupolville. Hallitus on leikannut nuorilta kaikkein eniten myös tukien ja etuuksien osalta. Samalla nuorten työttömyysturvaan on pala palalta lisätty ja suunniteltu uusia kiristäviä elementtejä.

Sipilän hallituksen tuore esitys nuorten eriarvoisesta kohtelusta määräaikaisissa työsuhteissa on suoraa jatkoa tälle trendille. Yhdenvertaisen kohtelun ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta esitys on räikeän epäreilu. Nuorille, jotka kaipaavat työelämältä samanlaisia mahdollisuuksia ja luottamusta kuin edeltävät sukupolvet, tarjotaan epävarmoja työsuhteita ilman perusteluja.

Kun nuoret yrittävät, aikuiset vastaavat luomalla lisää kampittavia rakenteita. Tämä kehitys on käännettävä. Poliitikkojen on aika astua nuorten puolelle ja puolustaa nuorten kouluttautumismahdollisuuksia ja yhdenvertaisia oikeuksia työmarkkinoilla. Annetaan nuorille reilu mahdollisuus onnistua.