Hallituksen työ ei ole vielä valmis

Vihreät lähti hallitukseen torjumaan ilmastokriisiä, pysäyttämään luontokatoa ja tekemään koulutuksen kunnianpalautusta. Työ on kesken ja elämme yhä koronapandemian keskellä. Tässä tilanteessa meille oli ensiarvoisen tärkeää, että hallitus pystyy jatkamaan, vaikka ristiriitojakin riittää.

Hallituksen puoliväliriihessä puhuttiin paljon Suomen tulevaisuudesta ja siitä, kuinka pystymme nousemaan käsillä olevasta kriisistä seuraavien vuosien aikana. Teemme tulevat kaksi vuotta koronakriisin jälkeistä jälleenrakennusta, ja tämä näkyy väistämättä myös valtiontaloudessa. Valtionvelan ohella on tärkeää huomioida myös ekologinen velka, joka liittyy maapallon kantokykyyn. Siinä on kyse lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Ilmastoon ja luontoon liittyvää hallituksen suurta tehtävää ei voi laittaa hyllylle odottamaan parempia aikoja. Muuten käy niin, että kuljemme yhdestä kriisistä päistikkaa toiseen – ja vielä paljon vakavampaan sellaiseen.

Suomalaiset eivät ole vaatineet ilmastomarsseilla tekoja turhaan. Olemme onnistuneet tekemään mittavat päätökset päästöjen vähentämiseksi jo ensimmäisen kahden vuoden aikana. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi tarvittavista päätöksistä on jo puolet kasassa. Olemme myös päässeet hyvään alkuun luontokadon pysäyttämisessä. Työtä on kuitenkin vielä paljon tehtävänä myös tulevina vuosina, eikä hanskoja tule lyödä naulaan.

Tämä oli vaikea neuvottelu ja oli pakko löytää ratkaisu, jonka kanssa pystytään jatkamaan koronakriisin keskellä. Hallitus päätti turpeen osalta, että syksyllä budjettiriihessä päätetään turpeen pienkäytön veroedusta. Tämä hidastaisi vähäisesti ja väliaikaisesti turpeen käytön vähenemistä. Vastaava päästövähennys etsitään muualta. Turpeen verotukea ei siis syksyllä hyväksytä, jos riittäviä uusia päästövähennyskeinoja ei löydy muilta sektoreilta. Olemme edelleen matkalla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035 ja samalla teemme oikeudenmukaista siirtymää. Hallitus tekee myös esimerkiksi tukipaketin turvetuotannosta luopuville.

Riihestä tuli ulos paljon hyviä asioita. Kun ajat ovat vaikeat, on erityisen tärkeää keskittyä ihmisten tukemiseen. Koulutuksen kunnianpalautus jatkuu ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin panostetaan. Työllisyystoimissa tuemme ihmisiä kehittämään osaamistaan ja parannamme ihmisten työkykyä.

Kun Suomen jälleenrakennustyö tehdään koronakriisin jälkeen onnistuneesti ja entistä useampi saadaan työn syrjään kiinni, voivat ihmiset paremmin. Ja kun ihmiset voivat hyvin, voi myös talous hyvin.

1. Kuljemme eteenpäin kohti hiilineutraalia Suomea 2035

Riihessä teimme ilmastotoimien puoliväliarvion, eli laitoimme yhteen kaikki hallituksen jo tekemät ilmastopäätökset ja katsoimme, kuinka pitkälle työllä ollaan päästy.

Päätöskuilu kuvaa terminä sitä määrää päästöjä, joiden vähentämisestä ei ole vielä päätöksiä tehtynä. Reilu vuosi sitten Vuosaaren ilmastokokouksessa arvioitu päätöskuilu piti sisällään 19 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöjä. Nyt olemme saaneet kurottua sen 11 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruiseksi. Näiden lukujen laskentatapa ei ole täysin sama, mutta ne kuvaavat aitoa kehityksen suuntaa. Jäljellä olevat päästövähennykset pitää tietenkin pystyä kattamaan, jotta Suomesta voi aidosti tulla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Jotta tämä tavoite toteutuu, tarvitsemme edelleen keinoja yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla: julkisen liikenteen edistämistä, uusia tuulivoimaloita ja monenlaisia kestäviä investointeja ympäri Suomen. Myös maatalouspolitiikassa tullaan vastaisuudessa varmistamaan paremmin maatalouden ilmastovaikutukset.

2. Luonnonsuojelun resurssit säilyvät historiallisen suurina

Ilmastokriisin ohella pitkälle edennyt luontokato on yksi aikamme suurista haasteista. Hallitusohjelmassa sovitut historiallisen suuret resurssit luonnonsuojelulle turvataan ja työ luontokadon pysäyttämiseksi jatkuu. Luonnonsuojelun rahoitusta vahvistetaan keskimäärin 100 miljoonalla eurolla vuodessa tällä hallituskaudella.

Puoliväliriihen yhteydessä starttaa myös Luontolahjani Suomelle -kampanja hallitusohjelman mukaisesti. Kampanjassa yksityisen omistajan siirtäessä suojeluun omistamansa arvokkaan luontoalueen valtio tuplaa lahjoituksen – kun Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista siirretään suojeluun vastaavankokoinen alue. Kampanjassa suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5 000 hehtaaria.

Päätimme myös uutena askeleena Saaristomeri-ohjelman käynnistämisestä, jonka tavoitteena on kohentaa Saaristomeren heikkoa tilaa. Itämeren suojelukomissio on tunnistanut Saaristomeren osalta erityisen suojelutarpeen.

3. Korjaamme lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimisvelkaa

Lapset, nuoret ja opiskelijat ovat kantaneet kohtuuttoman suuren taakan koronatoimien seurauksista. Tie ulos koronasta tarkoittaa paitsi rajoitusten purkua, myös sen oppimis- ja hyvinvointivelan umpeenkuromista, jota rajoituksista on aiheutunut. Siksi päätimme, että hallitus tekee uuden lasten ja nuorten tukipaketin, josta päätetään lisätalousarvion yhteydessä.

Nyt on tärkeää ottaa koppi lapsista ja nuorista, jotka voivat huonosti. Rahoitusta kohdennetaan mm. lasten oppimisen tukemiseen sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin saatavuuden parantamiseen. Tukea on saatava silloin ripeästi, kun sen tarve herää. Myös perheiden tarvitsema tuki tullaan huomioimaan.

4. Jatkamme koulutuksen kunnianpalautusta

Vihreät lähti hallitukseen tekemään koulutuksen kunnianpalautusta, eli perumaan edeltävien hallitusten tekemiä koulutusleikkauksia ja rakentamaan lapsille ja nuorille parempaa tulevaisuutta laadukkaan koulutuksen avulla.

Kunnianpalautus etenee: seuraavaksi lisäämme kuraattoreita ja psykologeja kouluihin, lukioihin ja amiksiin sitovalla opiskeluhuoltomitoituksella, ja parannamme oppimisen ja kasvun tukea varhaiskasvatuksessa. Opiskelu toisella asteella muuttuu ensi syksystä alkaen maksuttomaksi. Viisivuotiaiden esiopetuksen kokeilu käynnistyy. Nämä kaikki päätökset säilyivät puoliväliriihessäkin ilman muutoksia.

Nyt riihessä päätimme lisäksi satsata nuorten oppisopimuskoulutukseen, lisätä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrää ja pidentää oleskelulupia kahteen vuoteen. Myös opintotuen muuttamisen edellytyksiä tukemaan paremmin jatkuvaa oppimista kartoitetaan.

5. Luomme inhimillistä työelämää

On turha tavoitella työllisyysasteen kasvattamista jos samaan aikaan ei varmisteta, että ihmiset eivät pala loppuun.

Selvitämme varhaiskasvatuksen ja muiden lapsiperhepalvelujen uudistamista niin, että ne tukisivat paremmin työelämän ja perheen yhdistämistä etenkin vuorotöissä käyville. Lisäksi selvitämme mallia, jossa varhaiskasvatus olisi perheelle osapäiväisesti maksutonta puolen vuoden ajan siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. On hienoa, että tämä Vihreiden tekemä esitys nyt ottaa askelia eteenpäin, sillä ihmisten ei pitäisi joutua valitsemaan työuran ja vanhemmuuden välillä.

Päätimme myös keinoista, joilla työntekijöiden työkykyä tuetaan ja osatyökykyisten työnhakijoiden pääsyä työelämään helpotetaan. Ehkä keskeisin uusi tavoite asetettiin työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisylle. Tämä voi toteutua vain, jos samaan aikaan parannamme matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, sillä mielenterveyden sairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle.

6. Laitamme vauhtia työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon

Ikääntyvän väestön heikentämää huoltosuhdetta ei voi korjata, jollemme samaan aikaan avaa oviamme niille ihmisillle, jotka haluavat muuttaa Suomeen opiskelemaan ja töitä tekemään. Asetimme puoliväliriihessä uuden kunnianhimoisen tavoitteen työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi.

Hallitus tavoittelee työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä

ja että tämänkin jälkeen lisäys on vähintään 10 000 henkilöä vuositasolla.

Samalla vahvistamme kotoutumistoiminnan resursseja viidellä miljoonalla eurolla ja lisäämme vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusta kieli- ja kulttuurikoulutuksessa.

Myös uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään jopa kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen toteutumisessa auttaa opiskelijoiden valmistumisen jälkeisen oleskeluluvan pidentäminen kahteen vuoteen sekä entistä parempi tänne jäävien tukeminen.

Sovimme myös, että ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen osalta käynnistetään esiselvitys. Laki on jäänyt ajastaan jälkeen, ja meidän on korkea aika tosissaan ryhtyä toteuttamaan inhimillistä ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Myös EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa uudistettaessa samoja periaatteita voidaan edistää koko unionin tasolla.

Näiden ja lukuisten muiden tärkeiden asioiden puolesta vihreät jatkavat työtään Suomen hallituksessa.