Hallituksen herättävä ruususen unesta luontokadon ja ilmastokriisin äärellä

Siitä puhuvat yritysjohtajat, sen huomaa jo media, sitä pöyristelevät tutkijat – mutta missä vaiheessa bluffi paljastuu koko kansalle? Kun puhutaan hallituksen luonto- ja ilmastotoimien uskottavuudesta, pitäisi rohjeta sanomaan, että keisarilla ei ole vaatteita.

Ympäristöministeri Mykkänen väittää, että Suomi on maa, joka ”vakavalla mielellä” tähtää toimiin, joilla maa muuttuu hiilineutraaliksi ensimmäisten länsimaiden joukossa. Hesarin eilisessä pääkirjoituksessa se hyvin kuitenkin todetaan, että toistaiseksi hallitus on ainoastaan perunut, säästänyt, poistanut ja torjunut ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä.

Hallitus peruuttaa jakeluvelvoitteen nostamisessa, laskee polttoaineen verotusta sekä suuripäästöisten autojen verotusta. Maatalouden päästöjen vähentämiseen ei esitetä keinoja. Luonnonsuojelun rahoitus vähenee yli kolmanneksella. Jopa niissä kaikkein kustannustehokkaimmissa keinoissa, kuten kosteikkoviljelyn tuessa, peruutellaan.

Vihreä siirtymä on mahdollisuus, jonka ohittaminen olisi typeryyttä – se tapahtuu jo joka tapauksessa, mutta enää on kyse siitä mihin siitä syntyvät talous- ja hyvinvointihyödyt sijoittuvat.

Suomella olisi tässä erinomaiset asemat olla kokoaan suurempi toimija, sillä meillä on vihreää siirtymää varten monia valttikortteja: paljon puhdasta sähköä, ennakoitava investointiympäristö sekä sopimuksiin nojaava vakaa demokratia.

Elinkeinoelämän puolella on herätty vahvasti luontokadon uhkaan ja sen torjunnan mahdollisuuksiin, mutta hallitus vielä uinuu ruususen unta.

Viime viikolla järjestetyssä Finnish Finance Summit -tapahtumassa korostettiin yritysten roolia luontokadon torjunnan etujoukoissa. Elinkeinoelämän keskusliiton dataikkunassa Suomeen on tarjolla vihreän siirtymän investointeja 200 miljardin edestä. Tuoreessa Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessa Arno Ahosniemi, Jyri Häkämies ja Atte Jääskeläinen korostavat luontopääoman elintärkeää merkitystä yritysten toiminnalle sekä luontopositiivisen liiketoiminnan miljardiluokan mahdollisuuksia.

Siksi on hämmentävää, miksi hallitus on päättänyt liikkua ilmasto- ja luontotoimissa juuri väärään suuntaan.

Hallituksella on kuitenkin edelleen mahdollisuus valita myös toisin. Kuunnella yrityksiä, kuunnella tutkijoita, ryhtyä vakavalla mielellä uskottaviin toimiin.

Vihreät julkaisi viime perjantaina vaihtoehtobudjetin, jossa osoitimme, että päästöjen kasvattamisen sijaan taloutta voi uudistaa yhden planeetan rajoihin. Esitimme Vihreää verouudistusta, jonka seurauksena palkasta jäisi enemmän käteen, mutta ympäristöhaittoja verotettaisiin raskaammin. Tarjosimme konkreettisia keinoja siihen, miten yhteisten luonnonvarojen kulutukselle voidaan laittaa hintalappu ja tehdä tavaroiden korjaamisesta halvempaa. Esitimme, miten bussilla, junalla ja polkupyörällä liikkumista voisi tukea enemmän sen sijaan, että kohdennetaan tukirahoja esimerkiksi suuripäästöisillä autoilla kulkemiseen.

Tämän kaiken pystyy tekemään siten, että Suomen talous vahvistuu, eli kyse on ennen kaikkea tahtotilasta. Nyt olisi oikea aika herätä.