Häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen urheilun valtionavun edellytykseksi

Lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastuksissa kohtaamasta häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta on käyty laajaa julkista keskustelua pitkin kevättä.

Teema nousi alkujaan esiin Suomen taitoluisteluliiton kurinpitolautakunnan asetettua muodostelmaluisteluvalmentajan kilpailukieltoon valmennukseen liittyneen epäasiallisen käytöksen vuoksi.

Valtion liikuntaneuvoston mukaan julkisuudessa käsitellyt tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Useat tuoreet tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten kokema kiusaaminen, syrjintä ja muu epäasiallinen kohtelu liikunta- ja urheiluharrastuksissa on yleistä.

– Nuorten kokemaan kiusaamiseen ja häirintään on puututtava tiukalla kädellä. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin lasten oikeuksista, eikä liikunta ja urheilu saa olla sellainen osa-alue, johon nämä eivät ulotu. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen kasvuympäristöön myös harrastuksissa, sanoo Vihreiden nuorten puheenjohtaja Brigita Krasniqi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa liikuntaa ja huippu-urheilua veikkausvoitto- ja budjettivaroilla, joista myönnetään myös yleisavustukset lajiliitoille.

– Häirinnän torjunnassa on puhuttava myös rahasta. Tahot, jotka eivät sitoudu riittävällä tasolla ennaltaehkäisemään nuoriin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista käytöstä, eivät voi myöskään nauttia valtionavustuksia. Järjestöjä on jatkossa velvoitettava konkreettisiin tekoihin epäasialliseen toimintaan puuttumiseksi. Samalla on varmistettava, että liitot eivät jää asian kanssa yksin ja saavat riittävän tuen ja resurssit ministeriöltä, Vihreiden puoluehallituksen jäsen Perttu Jussila linjaa.

Noin puolet peruskouluikäisistä harrastaa liikunta- ja urheiluseuroissa, joten asia koskee hyvin suurta osaa suomalaisista lapsista, nuorista ja heidän vanhemmistaan. Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat kuitenkin monien lajien osalta heikoissa kantimissa. Häirintään ja epäasialliseen kohteluun voidaan puuttua tehokkaammin, kun lasten ja nuorten ääni saadaan paremmin kuuluviin. Korona-ajan jälkeen on erityisen tärkeää, että lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehditaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

– Kun poikkeustilan aiheuttamasta akuutista kriisistä päästään eteenpäin, OKM:n tulisi yhdessä lajilittojen kanssa käydä läpi, miten lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Liittojen hallituksiin voitaisiin velvoittaa ottamaan mukaan nuorten edustaja tai liittoihin ja Olympiakomiteaan perustaa erillisiä nuorisoelimiä. Kaikkien liittojen tasapäistäminen samaan malliin ei ole järkevää, vaan jokaisen liiton tulisi laatia oma suunnitelma, jonka toteutumista myös seurattaisiin, Jussila sanoo.