Gazan lapset tarvitsevat oikeutta, vettä ja ruokaa

Maailma on seurannut Israelin Gazassa käymää sotaa nyt yli vuoden. Viime viikolla uutisoitiin jälleen laajasti YK:n erityiskomitean raportista, jonka mukaan Israelin sotatoimet Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Tänä lapsen oikeuksien päivänä meidän on käännettävä katseemme Gazaan ja siihen, mitä Israelin toiminta tarkoittaa palestiinalaislasten kannalta.

Kuluneen vuoden aikana noin 44 000 ihmistä Gazassa on menettänyt henkensä, heistä lapsia on jopa 14 000. Kolmasosa kuolleista lapsista on alle viisivuotiaita. Tällä hetkellä kadoksissa on lisäksi 20 000 lasta. Jotta lukuja voi asettaa jonkinlaisiin mittasuhteisiin, Hamasin viime vuoden lokakuussa tehdyn iskun jälkeen lapsia on kuollut yli viisi kertaa enemmän kuin sitä edeltävien 15 vuoden aikana yhteensä.

Palestiina lasten tilanne on ollut heikko jo vuosia. Lapsia on pidätetty ja vangittu pitkiksi ajoiksi ilman mahdollisuutta vanhempiensa tai asianajajan tapaamisiin. Usein lapsia on myös haettu kotoa keskellä yötä sotilaiden toimesta. Israelin sotilaiden pidättämät palestiinalaislapset kohtaavat sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa: neljä viidestä pidätetystä lapsesta on joutunut pahoinpidellyksi ja lähes kolmelle neljäsosalle on tehty ruumiintarkastuksia.

Sota on vaikuttanut merkittävästi lasten koulunkäyntiin: noin 625 000 lasta on tällä hetkellä kokonaan koulutuksen ulkopuolella. Lisäksi on arvioitu, että Israelin Gazaan kohdistamat sotatoimet vievät lasten ja nuorten koulutusta jopa 5 vuotta taaksepäin. Samalla myös 10 ikävuoteen mennessä lukemaan oppineiden lasten määrä on pienentynyt. Trauma, nälänhätä ja pakkosiirtäminen syventävät Gazan koulutuskriisiä entisestään. Kun opiskelun edellytykset tehdään mahdottomiksi, heikennetään oppimisen lisäksi myös mitä suurimmassa määrin lasten ja nuorten uskoa tulevaisuuteen.

Allekirjoittaessaan lapsen oikeuksien sopimuksen Suomi on sitoutunut edistämään sen tavoitteita ja suojelemaan heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeutta elämään ja kehitykseen. Meidän on kannettava osamme globaalista vastuusta sopimuksen allekirjoittajamaana. Gazan sodan aikana toimet ovat kuitenkin olleet ponnettomia. Syyskuussa Suomi myös kieltäytyi EU:n komission pyynnöstä vastaanottaa kriittisesti loukkaantuneita ihmisiä Gazasta. Ainakin 109 lasta on ollut tuolloin hoidon tarpeessa.

Suomen on vaadittava välitöntä tulitaukoa, vedottava Israel sallimaan jälleen UNRWA:n avustustoiminta ja riittävän humanitaarisen avun pääsy perille sekä pidättäydyttävä uusista asekaupoista Israelin kanssa. Näiden lisäksi on vaadittava välittömiä pakotteita Israelille, etenkin maan johdolle ja sotatoimista vastaaville. Kriittistä hoitoa tarvitsevia on myös Suomen autettava.

Nälkiinnyttämällä ja kohdentamalla sotatoimia juuri lapsiin, kuten useat alueella toimineet kansainväliset lääkärit ovat todenneet, Israel kaivaa entistä syvempää ylisukupolvista kuilua palestiinalaisten ja israelilaisten välille. Alueen hyvinvointi murenee vuosikymmeniksi eteenpäin.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli ainoa pohjoismaa, jossa lapset joutuivat kärsimään nälänhätää. Tuolloin kansainvälinen yhteisö keräsi voimansa ja teki voitavansa lapsiemme auttamiseksi.

Nyt on meidän vuoromme tehdä oma osamme.

Inka Hopsu,
Kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

Maria Aarnilinna,
Kasvatusalan ammattilainen ja Opettajat Gazan puolesta -aloitteen laatija