Fossiilienergian kriisissä on autettava ihmisiä ja jatkettava ilmastotoimia

Tätä syksyä hallitsee yksi kysymys ylitse muiden: miten ihmiset selviävät elinkustannusten noususta. Nyt on tuettava eniten apua tarvitsevia. Hintojen nousun taustalla on useita tekijöitä, mutta aivan erityisesti halvan fossiilienergian loppu. Tämä pitäisi päättäjien laajasti tunnustaa: kyseessä ei ole vain energiakriisi, vaan fossiilienergian kriisi.

Nyt on aivan väärä hetki painaa ilmastotoimissa jarrua tai tehdä energiapolitiikassa u-käännöstä menneisyyteen. Nyt kuitenkin useammastakin puolueesta on kuulunut avauksia siitä, miten ilmastotoimia olisi lykättävä tai fossiilisen päästökaupan tavoitteista tingittävä. Vielä viime vuoden lokakuussa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo julisti, että kokoomus ei lähde sellaiseen hallitukseen, joka peruuttaa ilmastotoimissa. Nyt tällä viikolla Orpo totesi, että ilmastotavoitteista voitaisiin jopa luopua.

Nämä eivät ole kestäviä ratkaisuja – tai siis ratkaisuja laisinkaan. Tällä hetkellä Suomen tilanne on esimerkiksi manner-Eurooppaa parempi juuri siksi, että olemme jo varhain satsanneet uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon. Ongelma on siinä, että sähkön tuotantoa on liian vähän. Mitä pidempään olemme riippuvaisia fossiilienergiasta, sitä pidempään olemme vaarassa ajautua vastaisuudessakin energiakriiseihin.

Meidän pitää erottaa toisistaan lyhyen tähtäimen toimet ja pitkän tähtäimen toimet.

Moni kotitalous on juuri nyt ahtaalla. On tehtävä kohdennettuja toimia, joissa yhteiset varat menevät eniten tarvitseville, eivät rikkaimmille. On autettava pienituloisia lapsiperheitä, yksinhuoltajia, opiskelijoita ja ruoka-apua saavia. Silloin myös inflaatio pysyy paremmin kurissa, eivätkä elinkustannukset pääse karkaamaan vielä entistäkin pahemmiksi.

Vihreät on tähän mennessä esittänyt:

• joukkoliikenteen arvonlisäveron vähintään puolittamista,
• energiarahaa pienituloisille,
• sosiaalietuuksien ylimääräistä indeksikorotusta,
• toimeentulotuen ja työttömyysturvan lapsikorotuksien ja opintorahan huoltajakorotuksen nostamista,
• tuen antamista kouluruokailun laajentamiseen ja ruoka-avun jakamiseen
• ja opiskelijoiden ateriatuen korottamista.

Iso kuva on kuitenkin selvä: Ainoa keino päästä tilanteesta kestävästi eteenpäin on panostaa vihreään siirtymään.

Sitä nyt jo tehdäänkin. Olemme hallituksessa muun muassa kirjanneet Suomen hiilineutraaliustavoitteen lakiin ja tukeneet ihmisiä öljylämmityksestä luopumisessa. Nyt valmisteilla on myös energiaomavaraisuuslainat, jotka tulevat mahdollistamaan energiaremontteja, aurinkopaneeleja ja muitakin kestäviä hankintoja niin kodeille kuin pienille- ja keskisuurille yrityksellekin.

Olemme laittaneet liikkeelle historiallisen paljon julkista rahaa vauhdittamaan yritysten puhtaita investointeja ja tulemme jo lähiviikkoina hallituksena esittämään eduskunnalle vihreän siirtymän investoinneille etusijaa lupien käsittelyssä. Näillä toimilla varmistamme sen, että Suomi on houkutteleva maa vihreän siirtymän investoinneille ja viemme eteenpäin Suomen energiaitsenäisyyttä.

Emme ole tässä asiassa yksin: Olen kuullut tätä samaa viestiä elinkeinoelämän suunnasta lukuisilla yritysvierailuilla. Tällä viikolla Eduskuntatalon portailla neljäsataa koululaista toi minulle ilmastotervehdyksen ja Turun Vähätorilla sain terveiset, että ilmastotoimista pitää nyt pitää kiinni, että tässä on kyse meitä seuraavien sukupolvien elinmahdollisuuksista.

Vaikka hyvään vauhtiin on jo päästy, ei neljässä vuodessa tule tietenkään valmista. Ensi kevään vaalit ovat tässä asiassa keskeiset. Vihreät ei tule lähtemään sellaiseen hallitukseen, jossa ilmastotoimia lähdetään jarruttamaan tai peruuttamaan, ja meidän tavoitteemme on varmistaa, että tällaista hallitusta ei myöskään synny. Pelkästään ilmastotoimien vesittämistä vihjailevat esityksetkin ovat vastuuttomia, ja vievät pohjaa suomalaisten yritysten investoinneilta ja tulevaisuudennäkymiltä.

On välttämätöntä ja täysin mahdollista tukea ihmisiä vaikeiden aikojen yli ja samalla varmistaa, että ilmastokriisiä ja luontokatoa torjutaan. Meidän on ratkaistava Suomen talouden ongelmat ja varmistettava, että Suomi on paitsi ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, myös taloudellisesti tasapainossa.

Työllisyysaste on nostettava 80 prosenttiin, jolla turvataan myös hyvinvointivaltion rahoitus. Se edellyttää panostusta koulutukseen ensihetkistä alkaen. Peruskoulussa on pantava perusasiat kuntoon ja koulutukseen ja tutkimukseen on panostettava. Myös sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen on saatava oikeille urille ja otettava uusia askelia kohti perustuloa.

Kuten eduskuntatalon portailla oleville koululaisille jo totesin: muutos tehdään yhdessä.