EU-vaaleissa ratkaistaan, minkälaista teollisuuspolitiikkaa Euroopassa tulevina vuosina tehdään

EU-vaalit lähestyvät ja uurnille suunnataan 9. kesäkuuta valitsemaan uusia edustajia Euroopan parlamenttiin. Nyt kun valta EU:ssa on vaihtumassa, on kiinnostavaa nähdä, minkälaiset voimasuhteet vaalien jälkeen vallitsevat. Teollisuuspolitiikka ja eurooppalaisten yritysten globaali kilpailukyky muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa puhuttavat vaalien alla ympäri maanosan.

Niin Kiina kuin Yhdysvallat haastavat toimillaan EU:n teollisuuspolitiikkaa. Tässä tilanteessa EU:n on panostettava omiin vahvuuksiinsa, kuten tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan, toimiviin sisämarkkinoihin ja kauppapolitiikkaan. Kilpailun pitää olla mahdollisimman reilua – se on ainoa tapa varmistaa, että esimerkiksi suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia pärjätä ajassa, jossa pienet jäsenmaat ovat tiukoilla valtiontukikilpailussa. Fiksu ja läpinäkyvä kilpailupolitiikkaa tukee koko Euroopan kilpailukykyä ja vahvistumista.

Vihreät on valmiita tekemään työtä sen eteen, että Euroopassa edistetään modernia teollisuuspolitiikkaa, joka edistää teollisuuden kilpailukykyä, uudistumista, digitalisaatiota ja kestävää kasvua. Sille todella on tarve ja se vaatii vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä. Sitä tulee pyrkiä rakentamaan erityisesti silloin, kun olemme tilanteessa, jossa monet näkymät ovat itse asiassa myös Euroopan osalta ja Euroopasta riippumattomista syistä hyvinkin epävarmoja sekä sumuisia.

Vierailin hiljattain Brysselissä tutustumassa EU:n toimintaan ja siellä EU-virkakunnan puheenvuoroissa tuli selväksi, että maiden sisäiset tilanteet heijastuvat yhä enemmän myös Euroopan parlamenttiin. Euroopassa on nousussa voimia, joilla on halua kääntyä sisäänpäin. On kuitenkin selvää, että se ei ole Euroopan etu. Vihreille on keskeistä lähteä Eurovaaleihin puolustamaan eteenpäin katsovaa, liberaalia Eurooppaa. Me emme halua nähdä Eurooppaa, jossa autoritääriset tai äärioikeistolaiset voimat vahvistuvat.

Eurooppa on vahva silloin, kun EU on vahva. Mitä enemmän ajaudumme EU:n sisäiseen hajaannukseen tai tilanteisiin, joissa EU:ta horjutetaan sisältä käsin, sitä heikommalta näyttävät Euroopan mahdollisuudet maanosana globaalissa maailmassa.

Vihreät tulevat tekemään työtä sen eteen, että EU:n ilmastopolitiikka etenee. Kuulemme nyt huolestuttavan paljon ääniä sekä kotimaassa että kansainvälisesti toiseen suuntaan. Me emme näe ilmasto- ja luontopolitiikkaa teollisuuden uhkana vaan mahdollisuutena. Samaa viestiä kuulemme jatkuvasti myös tavatessamme sidosryhmiä ja suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat raskaan teollisuuden ja energiapolitiikan sektoreilla. Vihreä siirtymä on ennen kaikkea bisnesmahdollisuus, jota Euroopan ei ole varaa mokata.

EU on vihreän kasvun strategiansa eli Green Dealin myötä ottanut käyttöön keskeisiä ilmastokriisin ja luontokadon torjuntatoimia viimeisen viiden vuoden aikana. Edistys on myönteinen asia, mutta nykyiset tavoitteet eivät vielä riitä: kunnianhimoa on nostettava ja on varmistettava, etteivät päätetyt toimet vesity toimeenpanovaiheessa. Meidän ei tule peruuttaa piiruakaan ilmastopolitiikassa, vaan päinvastoin etsiä uusia sektoreita ja mahdollisuuksia toimien vahvistamiseksi kohti EU:n hiilineutraaliustavoitetta vuonna 2050.

Tästä syystä Vihreät katsoo, että Suomen tulisi puskea EU:ta kohti hiilineutraaliutta jo vuonna 2040. Nyt ei ole oikea aika jarruttaa vaan laittaa uutta vaihdetta silmään ilmastotoimissa. Me myös katsomme, että tästä tulisi rakentaa yhä vahvemmin eurooppalaisten yritysten kilpailuvaltti. Se vaatii sitä, että eurooppalaisilla yrityksillä tulee olla aitoja mahdollisuuksia luoda uusia innovaatioita ja ratkaisuja maailmalle myytäväksi. Suomi ja Eurooppa hyötyvät, jos Euroopassa onnistutaan kehittämään vihreitä ratkaisuja myytäväksi muulle maailmalle. Investoimalla vihreään luodaan valtavia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja sitä kautta EU:n kilpailukyvylle.

Kuitenkin täysimittaisen taloudellisen hyödyn toteutuminen vaatii sitä, että toimintaympäristö ja näkymä tuleville vuosikymmenille on selkeä. Tempoilu on pahinta myrkkyä investointivarmuudelle. Tulee pitää kiinni vihreän siirtymän suunnasta ja varmistaa, että kannustimet tutkimus- kehitys ja innovaatiotyöhön ovat kohdallaan. Samalla EU-rahoitusta pitäisi investoida nimenomaan tulevaisuuden tekijöihin. Emme voi sallia sitä markkinatilannetta, jossa fossiilivaihtoehdot päihittävät epäreilulla kilpailuedulla vihreät ratkaisut.

Useat tienraivaajayritykset, jotka liiketoiminnallaan tuottavat vihreitä innovaatiota ja konkreettisesti vähentävät merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, ovat usein myös hyvin vahvasti regulaatioon nojaavia ja jopa siitä riippuvaisia. Meidän tulee varmistaa parhaat mahdolliset toimintaedellytykset näille edelläkävijöille tiedepohjaisella ilmasto- ja energiapolitiikalla. Ja tämähän on jo yhä enemmän valtavirtaa, yhä useampi yritys jo näkee, että vihreässä siirtymässä on todelliset menestyksen avaimet. Jos ja kun ilmastotavoitteita halutaan aidosti saavuttaa EU:ssa, vaatii se onnistuakseen markkinaehtoista ilmastopolitiikkaa ja esimerkiksi päästökaupan sekä luonto- ja hiilitullien edelleen kehittämistä ohjauskeinona.

Vihreät näkee, että EU:n tulisi pyrkiä olemaan maailman ensimmäinen ilmasto- ja luontopositiivinen talousalue. Se vaatisi sitä, että elinkeinotoiminnan ulkoisvaikutusten, kuten ilmastopäästöjen, tulisi näkyä tuotteiden ja palveluiden tuotantokustannuksissa nykyistä vahvemmin. Yritysten pitäisi saada konkreettista hyötyä toiminnastaan ilmaston ja luonnon kannalta kestävästi. Esimerkiksi luontokadon näkökulmasta kiertotalous tuo paljon mahdollisuuksia, mutta sen edistäminen olisi taloudellisestikin fiksua politiikkaa. Suomen kiertotalousosaaminen on meille iso mahdollisuus, joka tulisi hyödyntää täysimääräisesti.

Teollisuuspolitiikka on yhä enemmän myös turvallisuuspolitiikkaa, eikä meillä ole varaa huolimattomiin päätöksiin erityisesti strategisen autonomian näkökulmasta. Fossiilituonnin sijaan on käännettävä katse yhä vahvemmin omavaraiseen Eurooppaan, joka tuottaa oman vähäpäästöisen energiansa. Kumppanuuksia vihreän siirtymän polulla tarvitaan yhä, mutta niitä tulee kyetä tarkastella aiempaa strategisemmin ja kriittisemmin, eikä meidän tulisi enää koskaan toistaa aikaisempia virheitämme, esimerkiksi seuraavaksi kaivospolitiikassa tai kriittisten raaka-aineiden osalta.

Vihreät katsoo, että Suomen täytyy olla aktiivinen vaikuttaja EU-pöydissä. Jäseninä olemme osa yhteisöä, jonka päätöksillä ja linjauksilla on aina vaikutusta myös maamme sisäiseen politiikkaan, elinkeinoelämään ja kansalaisten arkeen. Vihreät rakentaa EU:ta, joka vastaa niin globaaleihin kuin sisäisiin haasteisiin unionin tasolta aina yksilön tasolle. Meidän tulee jatkossakin huolehtia sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta sekä oikeusvaltion periaatteen noudattamisesta. EU:n arvot ovat perusta myös talouden vakaudelle ja hyvinvoinnille, ja niistä tulee pitää kiinni myös ja ennen kaikkea tuulisina aikoina.