Emme ole unohtaneet, miten raskasta sotealalla työskentely on – aluevaaleissa päätetään työntekijöiden jaksamisesta

Aluevaaleissa äänestetään sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden jakamisesta, viihtymisestä ja palkkauksesta. Sosiaali- ja terveysala ei ole liukuhihnatyötä, eivätkä sairaalat ja hoitokodit ole tehtaita – kun sosiaali- ja terveysalan henkilöstö voi hyvin, voivat myös ihmiset hyvin.

Hoivatyö on raskasta.

Olemme molemmat työskennelleet sotealalla, joten tiedämme mistä puhumme.

Jo opiskeluaikana opettajani sanoi minulle, että ”tätä työtä ei kukaan tee eläkseen. Tätä tehdään, koska siihen on kutsumus ja halua. Palkka ei sitä korvaa.” On surullista todeta, että 15 vuoden jälkeenkin olemme yhä samassa tilanteessa. Kaikki arvostavat sotehenkilöstön työtä, mutta silti mikään ei muutu. Omassa työssäni terapeuttina kohtasin tilanteita, joissa ihmisen elämää yritettiin ylläpitää kaikin keinoin. Niissä hetkissä tuntui välillä siltä, että tuki puuttui kokonaan. Johdolla ei ollut aikaa auttaa, eivätkä kaupungin omat kriteeristötkään mahdollistaneet työssäni toimimista asiakkaani parhaaksi. Työ uuvuttaa, jos sitä ei saa tehdä eettisesti kestävästi.

– Noora Koponen

Kerran helteisenä päivänä eräs vanhainkotimme asukkaan omainen totesi, että onneksi hänellä äly riitti valitsemaan sellaisen alan missä ei tarvitse hikoilla rumissa työvaatteissa. Menin sanattomaksi ja mietin, että täällä me pidämme sinun äidistäsi huolta.

– Sofia Virta

Palkkauksen ja työolojen kehittämisen suhteen tarvitaan toimia. Korona-aika on kuormittanut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä entisestään.

Sairaanhoitajaliiton mukaan yli kolmannes sairaanhoitajista on harkinnut alan vaihtoa. Samaan aikaan alan vetovoimaisuus on laskenut ja hakijamäärät ovat vähentyneet. Jotta sosiaali- ja terveysalan työvoimapula voitaisiin ratkaista ja ala tuntuisi aidosti houkuttelevalta, näihin ongelmiin pitää puuttua.

Emme ihmettele lainkaan sitä, ettei ala houkuttele ihmisiä.

Muistan kun tein työtä lastensuojelussa ja kerroin eräälle ystäväni puolisolle opiskelevani samalla psykoterapeutiksi. Hän katsoi minua hetken ihmeissään ja totesi, että miksi ihmeessä en vieläkään ole oppinut, ettei sote-puolella työstä makseta ja miksi ihmeessä en vaihda alaa jonnekkin missä työtä myös arvostetaan yhteiskunnassamme.

Niin, kuka sitten ammattitaidolla pitäisi huolta, auttaisi ja kannattelisi suomalaisia silloin kun voimat loppuvat, keho ikääntyy tai sairastuu vakavasti?

– Sofia Virta

Jos valmiiksi jo tietää, että kyseessä on työ, jossa et voi vaikuttaa, jossa et voi tehdä työtä niin, että oma moraalisi kestää sen etkä saa työstäsi asiaan kuuluvaa palkkaa on ainoastaan ymmärrettävää, että alaa pohtiva päätyy valitsemaan toisin.

– Noora Koponen

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä työskentelee yhteensä liki 400 000 ihmistä. Sote-uudistuksen yhteydessä kunnille ja kuntayhtymille työskennellyt henkilöstö – noin 7,3 prosenttia Suomen työssäkäyvästä väestöstä – siirtyy suureksi osaksi työskentelemään hyvinvointialueille. Uudessa tilanteessa korostuvat työhyvinvoinnin kehittäminen, työntekijöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä johtamisen laatu.

Mitä voimme tehdä työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi?

Parannetaan työntekijöiden jaksamista. Työntekijät ansaitsevat mahdollisuuden tehdä työtään hyvin ja eettisesti. Lisätään henkilöstöresursseja, jotta jatkuva kiire ja ylityöt saadaan vähenemään. Seurataan työntekijöiden hyvinvointia ja tavoitellaan pysyviä työ- ja hoitosuhteita. Panostetaan henkilöstön fyysiseen ja henkiseen turvallisuuteen ehkäisemällä muiden muassa häirintää ja vaaratilanteita töissä.

Kiinnitetään huomiota johtamiseen ja työssä viihtymiseen. Sosiaali- ja terveydenhoito ei ole liukuhihnatyötä, eikä sairaalat ja hoitokodit ole tehtaita. Ammattilaiset tietävät yleensä itse parhaiten, miten heidän työnsä olisi viisainta järjestää. Siksi työntekijöillä on oltava sananvaltaa oman työnsä organisoimisessa, esimerkiksi työvuorosuunnittelussa. Esihenkilöiden on saatava riittävästi johtamiskoulutusta ja koko henkilöstölle on oltava tarjolla työnohjausta. Työtilojen viihtyvyyteen ja käyttökelpoisuuteen pitää kiinnittää huomiota.

Maksetaan hoivatyöstä kunnollista palkkaa. Naisvaltaisen hoivatyön palkat ovat aivan liian alhaiset suhteessa työn kuormittavuuteen. On selvää, että palkkauksen tulisi nousta asteittain työn vaativuutta vastaavalle tasolle. Sote-uudistuksen myötä henkilöstön palkat harmonisoidaan niin, että samantasoisesta tehtävästä maksetaan kaikille yhtä suuri korvaus. Harmonisointi tehdään korkeamman tason mukaisesti, joten kenenkään palkka ei alene uudistuksen myötä. Tässä prosessissa on tärkeä kuunnella työntekijöitä ja työntekijäjärjestöjä.

Emme halua symbolisia kädenojennuksia, vaan kunnollista palkkaa sitä ansaitseville.

Huolehditaan hoiva-alan tulevaisuudesta. Matala palkka ja huonot työolot vaikuttavat siihen, kuinka moni haluaa tulevaisuudessa hakeutua hoitoalalle. Samalla tarvitsemme tulevaisuudessa nykyistä enemmän sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä, kun väestö ikääntyy. Laadukas johtaminen, hyvät ja turvalliset työolosuhteet, riittävän suuret koulutusmäärät sekä mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen vaikuttavat merkittävästi siihen, että sosiaali- ja terveysala houkuttelee osaajia myös tulevaisuudessa.