Emma Karin puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa Lahdessa 2.10.2021

Rakkaat ystävät,

Ihana nähdä teitä pitkästä aikaa
Ja mikä olisi parempi paikka kuin
Euroopan ympäristöpääkaupungissa.

Olen kaivannut teitä.
Olen kaivannut tätä maailman muuttamisen tunnetta,
joka on läsnä aina kun tämä porukka tapaa.

Olen kaivannut tätä ratkaisukeskeistä toiveikkuutta,
joka syntyy väistämättä,
kun 80 hippiä ja nörttiä istuu yhdessä.

Eduskunnassa on tällä viikolla puhuttu tämän maan tulevaisuudesta.

Voin kertoa, että siinä keskustelussa on
ratkaisukeskeinen toiveikkuus loistanut poissaolollaan.

Perussuomalaisten ja kokoomuksen puheissa on maalattu
niin synkkää ja pelonsekaista kuvaa tästä maasta
ja tämän maan tulevaisuudesta
että huomaan välillä miettiväni,
että mistä maasta
nämä puolueet oikein puhuu.

Ja kun todellisuus ei vastaa synkkää tarinaa,
jota oppositio haluaa tästä maasta kertoa,
synkkiä faktoja keksitään itse,
kuten Helsingin Sanomien faktatsekkaus kokoomuksen virheellisistä väitteistä hyvin osoitti.

Ja juuri siksi on ihana olla täällä teidän kanssa.

Rakkaat ystävät,

”Epätoivo loppuu kun toiminta alkaa”.
sanoi mulle eilen yksi eduskunnan edessä
mieltään osoittava ilmastonuori.

Tämä kuvaa musta hyvin sitä ajatusta,
joka monella ympäristöliikeessä on.

Mulle vihreä liike ja ympäristöliike
on aina ollut toivon liike.

Uutisten edessä voi lannistua maailman tilan toivottomuudesta
tai sitten voi lähteä liikkeelle.

Ne, jotka toimii ilmaston ja ympäristön puolesta
on ne, joilla on toivoa.

Ilmastoliikettä pidetään usein vain nuorten liikkeenä.

Ennen kun korona sulki kaiken
ilmastomielenosoitukset eduskuntatalon portailla
oli usein viikottaisia.
Kävin siellä joka perjantai
ja voin kertoa,
että siellä vastassa ovat olleet
isovanhemmat, mummot ja vaarit
ilmastotoimia vaativat kyltit käsissään.

Ja aina he sanoo, että:
”Ei me täällä itsemme puolesta olla.”

Nämä isovanhemmat on nähneet
öljykriisin, kylmän sodan,
neuvostoliiton kaatumisen,
ja laman.

He ovat nähneet
Suomen rikastumisen
hyvivointivaltion syntymisen
ja elintason nousun.

He ovat nähneet, kuinka nopeasti asiat voivat muuttua.
Ja nyt he haluaa varmistaa,
että kestämätön elämäntapa korjataan.

Kun taas eilen kävelin eduskuntatalon portaita,
ensimmäisenä vastassa olivat banderollia
pitävät ilmastoisovanhemmat.

Erityisen jäljen mun sydämeen on jättänyt yksi isoäiti,
joka sanoi että:
”Minä olen täällä,
jotta lapsenlapsi
voi olla koulussa”.

Sellaisia mummit ovat.
Ne seisoo sateessa ja tuulessa,
jotta lastenlasten ääni kuuluisi.
Ne tekee meidän puolesta mitä vaan.
Koska he haluaa meille paremman maailman.

Jos se oma päivän ilmastoteko
on haukkua oman tulevaisuutensa puolesta
mieltään osoittavia nuoria internetissä
niin ehkä voi kysyä itseltään
että olenko minä tässä nyt oikeasti
paremman maailman puolella.

Ja aina jos on epävarma omasta suunnastaan,
voi kysyä itseltään:
“what would ilmastomummot do?”

Rakkaat ystävät,

Ilmastoliikkeen voitosta kertoo jotain se
että ollaan päästy vaiheeseen,
jossa harva enää kieltää ilmastonmuutoksen olemassaoloa.

Lähes kaikki eduskunnassakin ymmärtää,
ettei ilmastokriisiä voi enää ohittaa.

Denialismin on korvannut
syyllistämispuhe.

Nykyisin ilmastotoimia vastustetaan
kutsumalla niitä syyllistämiseksi.

Kun ei haluta tehdä ilmastotoimia liikenteessä,
sanotaan että tässä syyllistetään autoilijoita.

Kun ei haluta tehdä ilmastotoimia teollisuudessa,
sanotaan että tässä syyllistetään yrittäjiä.

Kun ei haluta tehdä ilmastotoimia maataloudessa,
sanotaan että tässä syyllistetään maanviljelijöitä.

Ei kyse ole syyllistämisestä,
kyse on poliitikkojen kykenemättömyydestä
kantaa vastuuta ilmastokriisin torjumisesta.

Jos sähköautot ovat liian kalliita,
joukkoliikenne olematonta
ja asuinalueet rakennettu autoiluun nojaten
ei se ole tavallisten ihmisten syy.
Se on poliitikkojen syy.

Ja jos yritystuet ja lainsäädäntö
kannustaa käyttämään fossiilisia
tuotekehittelyn ja päästöjen leikkaamisen sijaan
ei se ole yrittäjien syy.
Se on poliitikkojen syy.

Ja jos maatalouden päästöt eivät ole laskeneet
koko 2000-luvun aikana vaikka tuotantoa ohjaaviin tukiin
käytetään vuositasolla miljardiluokan tukipotti,
ei huono tukijärjestelmä ole maanviljelijän syy.
Se on poliitikkojen syy.

Kukaan ei syytä tavallisia ihmisiä.
Mutta kaikkien niiden,
joilla on valta muuttaa kestämättömiä rakenteita
mutta käyttävät tämän vallan vastuun vierittämiseen
yksilöiden, yrittäjien tai maanviljelijöiden niskaan,
on syytä katsoa peiliin.

Joka ikinen kerta, kun te kuulette poliitikon sanovan:
”tämä on ilmastotoimi on syyllistämistä”,
te kuulette tosiassa poliitikon sanovan:
”minä en kanna vastuuta näiden päästöjen vähentämisestä”.

Rakkaat ystävät,

Ja me ollaan nähty,
että tiukat ilmastotavoitteet on Suomen etu.

Se luo uutta. Se luo parempaa.

Raahen terästehdas on Suomen suurin yksittäinen ilmastopäästäjä.
Nyt tehdas aikoo siirtyä valmistamaan kokonaan fossiilivapaata terästä.
2030-luvulla Raahen terästehdas aikoo olla täysin hiilivapaa.

Kannonkoskelaisen betoniyrittäjä on keksinyt vähähiilisen betonin,
joka pudottaa betonin päästöt viidennekseen.
Maailman markkinat on avoinna.

Pelkästään tänä vuonna rakennetaan miljardilla eurolla tuulivoimaa.
Muutama vuosi sitten meille vielä sanottiin,
että tämä on utopiaa. Ei ole enää.

Eikä teollisuuden vihertyminen johdu siitä,
että teollisuusyrittäjiä on syyllistetty.

Kyse on siitä,
että heihin on uskottu.

On uskottu siihen,
että päästövähennystavoitteet
ja vahva ilmastosäätely luo parempaa,
että tässä maassa osataan tehdä asioita paremmin.

Ja poliitikot ovat kyennyt tekemään päätöksiä
joka antaa selvän viestin siitä,
että suomalaisille yrityksille ilmastoteot kannattaa.

Teollisuus muuttuu ilmastokestäväksi nopeampaan
kuin moni osasi aavistaa.

Rakkaat ystävät,

Ihan samalla tavalla
kun me ollaan uskottu suomalaiseen teollisuuteen,
me uskotaan suomalaiseen maatalouteen
ja me uskotaan suomalaisiin tuottajiin.

On täysin käsittämätön ajatus,
ettei maataloudelle pitäisi asettaa
päästövähennystavoitetta.

Että se ala, joka kärsii ilmastokriisistä ensimmäisenä,
jätettäisiin ilmastotoimien kanssa yksin.

Moni viljelijä tekee toimia jo vapaaehtoisesti,
mutta on noloa, että me olemme luoneet tukijärjestelmän
joka on johtanut siihen,
että samaan aikaan kun muilla sektoreilla päästöt vähenevät
maataloudessa ne ovat jopa kasvaneet.

On surullista, että maa- ja metsätalousministeriön esitys
uudesta maataloustukijärjestelmästä ei asiaa paljon paranna.

Tätä ministeriön esitystä mainostettiin ”ilmastoloikkana”,
mutta arvion mukaan se ainoastaan hidastaa maatalouden
päästöjen kasvua.

Eli ei siis vähennä päästöjä,
vaan hidastaa päästöjen kasvua.

Tuottajien oma etujärjestö MTK on tehnyt maatalouden ilmastotiekartan,
jossa on kolme päästövähennyspolkua.
Me ollaan ehdotettu, että näistä valittaisiin keskilinjan tavoite.
Se vähentäisi maatalouden päästöjä 29 % vuoteen 2035 mennessä.

Eli tuottajat itse sanoo, että tähän kyllä pystytään.

Maatalous tarvitsee oman päästövähennystavoitteen
ihan niinkun teollisuus ja liikennekin.

Viljelijöiden selän taakse meneminen
on pahimman luokan vastuun välttelyä.

Me uskotaan siihen,
että suomalaiset viljelijät voi tehdä tulevaisuudessakin
maailman puhtainta ruokaa
– myös ilmastopäästöjen osalta.

Ja on meidän poliitikkojen tehtävänä on ohjata
ja tukea alaa vihreässä siirtymässä.

Ympäristötoimien tulee olla viljelijöille kannattavia,
ei yksittäisen tuottajan niskoille jäävä ylimääräinen rasite.

Rakkaat ystävät,

Ihmiset haluaa yhä enemmän puhdasta ja vähäpäästöistä ruokaa.

Lihan kulutus on laskenut Suomessa ensimmäistä kertaa
kahtena viime vuonna peräkkäin.

Suomalaisten ruokatottumukset ovat murroksessa.

Meillä, jolla oli ilo olla kasvissyöjiä jo 90-luvulla
muistetaan millaista oli
kun ravintoympyrästä merkittävän osan
muodosti hernemaissipaprika.
Silloin kasvissyönti vaati kyllä aatteen vahvuutta.

Toista se on kuulkaa nyt.

Kun menen K-kauppaan jään usein
vaan tuijottamaan kasvisruokahyllyjä,
koska tarjonta on niin mieletöntä.

Ja taas suomalaiset yritykset on liikkeellä.

Järvenpäässä valmistuu nyhtökauraa,
Kauhavalla härkistä
Ja jopa vanha lihatalo Pouttu alkoi
valmistaa hitiksi nousseita vegaanisia Muu-tuotteita.

Ilmastoruokamurros näkyy kauppojen hyllyillä,
joukkoruokailussa ja julkisessa keskustelussa maataloudesta.

Kaukana on ne päivät kun meikäläinen vedettiin mankelin läpi,
kun ehdotin yhtä kasvisruokapäivää viikossa kouluihin.

On selvää, että tulevaisuudessa ja ilmastokriisin edetessä
tämä trendi tulee vain voimistumaan.

Ja kun me halutaan sanoa,
että suomalainen tuotanto on ilmastoteko
pitää meillä olla uskoa suomalaisiin tuottajiin.

Rakkaat ystävät,

Me uskotaan ihmisiin.

Ja me mennään jokaiseen neuvotteluun
jokaiseen ilmastovääntöön aina täysillä.

ja vaikka välillä tuntuu
että aika usein tulee vähän pataan
niin samalla me myös voitetaan koko ajan.

Me ollaan täällä ja me väännetään
jokaisessa kaavassa,
jokaisessa budjetissa,
jokaisessa investoinnissa,
jokaisessa tukipäätöksessä.

Hiilitonni kerrallaan.
Budjettimomentti kerrallaan.
Pyörätie kerrallaan.

Me ollaan täällä,
jotta se isoäiti ei ajattelisi
että hänen lapsenlapselleen
jää perinnöksi elinkelvoton planeetta.

Me ollaan täällä,
jotta se pari joka miettii
että uskaltaako tähän maailmaan tehdä lasta
voisi luottaa huomiseen.

Me ollaan täällä,
jotta se tulevaisuutensa puolesta huolissaan oleva nuori
ei tarvitse pelätä, vaan hän
voisi keskittyä olemaan nuori.

Me ollaan täällä,
jotta he ei ajattele,
ettei kukaan kuuntele.

Me ollaan täällä,
koska tämä peli ei ole menetetty.

Me ollaan täällä,
koska toivoa on.