Emma Karin puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 19.2.2022

Neljä vuotta on samaan aikaan silmänräpäys ja ikuisuus. Yhtäältä vaalikausi on liian lyhyt aika saada kaikkea valmiiksi. Toisaalta tällä vaalikaudella tuntuu tapahtuvan liikaakin.

Joka kerta, kun olen puhumassa teille, tuntuu, että olemme jonkinlaisen kriisin keskellä.

Olemme juuri toipumassa pandemiasta, mutta Euroopan yllä leijuu sodan uhka.

Maanpuolustuskurssin piti olla vain varautumista sellaista pahaa päivää varten, jota tuskin tulisi. Onneksi maan ulkopolitiikka on vaikeina aikoina vakaissa käsissä.

Monien ihmisten arkea koettelee energian hinnan nopea nousu. Sodan uhka ei sitä helpota.

Riippuvuus fossiilisista polttoaineista on haitallista ilmastolle ja ympäristölle. Taloudelle. Kansalliselle turvallisuudelle.

Vihreille nämä ongelmat eivät tule yllätyksenä. Olemme tehneet töitä fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi jo pitkään. Suomessa on jo monen hallituksen voimin vähennetty fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Silti korkean energian hinnan myötä on tykit käännetty ilmastopolitiikkaa kohtaan.

Jos Suomi olisi noudattanut joidenkin nyt ehdottamaa linjaa, jossa ilmastotoimia ei tehdä ja sen sijaan nojattaisiin entistä enemmän kalliisiin, ulkomailta ostettuihin, fossiilisiin polttoaineisiin meillä olisi enemmän kivihiiltä meillä olisi enemmän öljylämmitteisiä koteja meillä olisi enemmän paljon kuluttavia autoja.

Energialaskuamme ja hiilijalanjälkeämme pienentävää tuulivoimaa, maalämpöä, ilmalämpöpumppuja ja energiatehokkuutta olisi vähemmän.

Suomalaiset olisivat vielä vaikeammassa asemassa.

Energiakriisi ei ole iskenyt Suomessa yhtä kovaa kuin monessa muussa Euroopan maassa.

Syy tähän on ilmastopolitiikassa.

Pahin virhe, mitä juuri nyt voisimme tehdä, olisi vahvistaa riippuvuuttamme fossiilisista tuontipolttoaineista kotimaisten uusiutuvien ja puhtaiden energiamuotojen kustannuksella.

Tällä viikolla hallitus teki päätöksiä, joilla vastataan nopeaan energian hinnan nousun  ihmisille aiheuttamiin vaikeuksiin. Tavoitteenamme on, että tuemme ihmisiä – emme fossiilisia polttoaineita. Eikä ilmastotavoitteista tingitä.

Verotoimet ovat väliaikaisia ja niitä tarvitaan,koska ne saadaan käyttöön nopeasti.

Vihreiden esityksestä otetaan käyttöön energiaomavaraisuuslaina eli lainatakausmalli kotitalouksien ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi.

Energiaomavaraisuuslainaa tarvitaan, koska monelle energiaremontti – kuten öljylämmityksestä luopuminen tai vaikkapa sähköauton hankinta ei ole suuren kertainvestoinnin takia taloudellisesti mahdollista. Kotitalousvähennys ei auta, jos tulot ovat pienet.

Tämän energiatukipaketin yhteydessä on tullut harvinaisen selväksi, että meillä ei ole olemassa valmiita malleja tämän kaltaisiin tilanteisiin joissa polttoaineiden hinta nousee nopeasti.

Siksi käynnistämme valmistelun kohdennetusta tukijärjestelmästä, jolla voidaan tulo- ja alueperusteisesti maksaa hiiliosinkoa. Mallin ideana on kompensoida energiaveroja tukea tarvitseville ilman, että energiaverotuksen ilmasto-ohjaavuus kärsii.

Hiiliosinko on järjestelmä, jossa päästöistä kerätyt verot tai maksut jaetaan suoraan takaisin kuluttajille. Tämä voisi olla perustulonkaltainen tasasumma kaikille tai kohdennettu esimerkiksi tulotason mukaan tai alueellisin perustein.

Nyt tätä ratkaisua selvitetään.

Edessä on aikamoinen ilmastokevät.

Kevään aikana valmistuvat kaikki kolme hallituksen ilmastosuunnitelmaa, jossa esitetään keinot sille, miten hiilineutraaliustavoitteesta tehdään totta eri sektoreilla.

Hallitus linjasi syksyllä budjettiriihessä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, (kavereiden kesken KAISU) joka kattaa mm. liikenteen, työkoneiden, rakennusten lämmityksen ja osan maatalouden päästöistä.  Sovimme silloin, että tutkimuslaitokset ja Ilmastopaneeli arvioivat, ovatko ehdotetut päästövähennykset riittäviä.

Nämä arviot saatiin viikko sitten. Olemme oikealla polulla mutta epävarmuuksia on paljon.

On selvää, että kun ilmastopäätöksiä tehdään kahdeksan, 13 tai 23 vuoden päähän,  siihen liittyy aina epävarmuuksia.

Hallituksen tehtävä on varmistaa, että tämä epävarmuus on mahdollisimman pientä.

Ilmastosuunnitelman viimeistelyssä pitää vielä varmistaa, että toimet varmasti ovat riittävät.

Kuitenkin on syytä myös olla ylpeä tehdystä työstä. Tutkijoiden mukaan suunta on nyt oikea.

Ilmastopaneeli on pitkästä aikaa luottavainen: Suomi on polulla kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

Tämän vuoden tärkein ilmastohetki koittaa maaliskuussa, kun viemme eduskuntaan esityksen uudeksi ilmastolaiksi.

Tämä laki on ehkä kaikista pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös.

Ilmastolailla hiilineutraaliustavoite kirjataan lakiin. Ilmastotavoitteen toteutumista pitää seurata ja tarvittaessa päättää lisätoimista. Ilmastolaki takaa sen, että ilmastotyö jatkuu vaalikausien yli riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat hallitusvastuussa.

Laki tarjoaa myös yrityksille vahvan signaalin siitä, että tässä maassa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin.

Ilmastoinvestoinnit kannattavat aina.

Ilmastokriisiä ei torjuta yhdellä yhdellä sopimuksella, yksissä neuvotteluissa, yhdellä päätöksellä.

Tällä hallituskaudella ilmastotoimista on neuvoteltu lukemattomia kertoja. Aina on menty eteenpäin. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Askel askeleelta, neuvottelu neuvottelulta, päätös päätökseltä polku kohti hiilineutraalia Suomea on syntynyt.

Ja näitä päätöksiä on tehty paljon.

• Olemme tukeneet puhtaita energiainvestointeja, kuten aurinkoenergiaa, merituulta, puhdasta vetyä ja maalämpöä, yli puolella miljardilla yksin tämän vuoden budjetissa
• Olemme tukeneet kotitalouksien energiaremontteja ja öljylämmityksestä luopumista kymmenillä miljoonilla
• Olemme kieltäneet uudisrakentamisessa öljylämmityksen
• Olemme parantaneet sähköautojen latausverkkoa ja kaasuautojen tankkausverkkoa
• Olemme lisänneet kannusteita työsuhdeautojen sähköistymiseen
• Olemme panostaneet nopeisiin raideyhteyksiin ja selvittäneet lähijunaliikenteen kehittämistä ympäri Suomen
• Olemme tukeneet joukkoliikennettä sadoilla miljoonilla euroilla ja panostaneet kävelyyn ja pyöräilyyn kymmeniä miljoonia euroja
• Olemme alentaneet puhtaiden ratkaisujen, kuten suurten lämpöpumppujen ja teollisuuden sähkön veroja
• Tällä hallituskaudella turpeen käyttö on jo puolittunut

Ja minä luotan siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Ilmastopolitiikassa on aina väistämättä katsottava tulevaisuuteen. Ilmastotyöstä täytyy tulla uusi normaali tapa ajatella yhteiskunnan päätöksiä. Taloudellista kestävyyttä ei ole olemassa ilman ekologista kestävyyttä. Kaikki taloudellinen toimintamme lepää vakaan yhteiskunnan ja elinkelpoisen ympäristön varassa.

Jos ekologinen kriisi riistäytyy käsistä, kumpikaan näistä edellytyksistä ei täyty.

Tarvitsemme budjettikehyksen rinnalle ilmasto- ja luontokehyksen.

Samalla tavalla kuin valtiovarainministeriö kantaa vastuuta Suomen taloudellisesta kestävyydestä hallinnon sektorista riippumatta, ympäristöministeriön tulee ottaa vastaava rooli ekologisen kestävyyden varmistamisessa.

Ympäristöministeriössä on paras asiantuntemus niistä ympäristön asettamista raameista, joihin suomalaisen yhteiskunnan toiminnan on mahduttava.

Ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemisella on kiire.  Siksi jokaisen lain, asetuksen ja budjettipäätöksen, joita lähivuosina tehdään, on oltava linjassa ekologisten reunaehtojen kanssa.

Ympäristöministeriö on tulevaisuusministeriö, joka varmistaa, että Suomi tekee osansa ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnassa, ja rakentaa näin polkua kestävään tulevaisuuteen.

Jotta Suomi voi tulevaisuudessa olla kestävä, hiilinegatiivinen ja fossiilivapaa hyvinvointivaltio, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan on näyttävä entistä voimakkaammin kaikessa päätöksenteossa.

Viime aikoina olen kuullut useamman kerran,että vihreät puhuvat liikaa ympäristöstä. Vihreät ovat olemassa, jotta tämä meidän planeetta pysyisi elinkelpoisena.

Me olemme olemassa, koska yhdellekään muulle puolueelle ympäristö ei ole politiikan ykkösasia. Siksi tämä työ ei ole koskaan riippunut gallupeista tai siitä, kuinka korkealla ympäristötoimet ovat mielipidekyselyissä.

Jos ympäristökriisiä ei saada hoidettua, kaikki muut politiikkasektorit menettävät merkityksensä.

Joten antaa sataa vaan ystävät. Täällä me silti väännetään.

Me tehdään tätä työtä, jotta meidän lapsilla ja lapsenlapsilla olisi planeetta jolla elää.

Eikä mikään ei ole sen tärkeämpää.