Emma Karin puhe puoluevaltuuskunnassa 15.5.2021

15.05.2021

Rakkaat ystävät, olisipa ihanaa nähdä teitä muutenkin kuin tältä pieneltä ruudulta! Aurinko paistaa, ulkona tuoksuu kesä ja rokotukset lupaavat parempaa.

Ehkä pian voimme istua valtuuskunnan kokouksen jälkeen terassilla.  On ikävä ihan vaan sitä, että voi puhua teidän kanssa kasvokkain. Jos tämä vuosi on politiikassa jotain opettanut, se on se, että juuri kasvokkain puhuminen on tärkeää.

Minusta tuntuu, että osa politiikassa tällä hetkellä näkyvästä ja kuuluvasta vihaisesta puheesta  ja kärjistämisestä on sitä,
että emme ole oikeastaan vuoteen voineet istua alas puhua toinen toisillemme, keskustella kasvokkain, kuten ihmisten pitäisi. Etäaika on ajanut keskustelun kokous- ja kahvipöytien ympäriltä piikittelyä ja eripuraa lietsoville some-alustoille. Mitä tiukemmin ja ilkeämmin sanoo, sitä enemmän tykätään. Kun toista ei katso silmiin, ei haittaa kuinka paljon satuttaa. Ja uutiset politiikasta tehdään yhä useammin Twitterin ilkeilyistä.

Kasvokkain ihmisellä on halu ymmärtää toista,  olla satuttamatta, kuunnella. Netissä tämä toimii usein juuri päinvastoin. Näimme tällä viikolla mitä se on, kun nettitrollaus tuodaan somesta parlamentarismin sydämeen, eduskunnan istuntosaliin.

Demokratiassa yllättävän moni asia perustuu käytöstapoihin ja toisen kunnioittamiseen.Jokaista asiaa ei ole kirjoitettu lakiin tai sääntöihin,
sillä on totuttu siihen, että yhteisiä pelisääntöjä kunnioitetaan, että eduskuntaa kunnioitetaan, että toisia ihmisiä kunnioitetaan.

Varapuhemies Eerola on irtisanoutunut puhemiehen puolueettomuudesta ja jätti rouva puhemiehet hoitamaan raskaan työn ilman apua. On vaikea säätää lakia siitä, että puhemiesten on puolustettava demokratiaa. Se perustuu luottamukseen, joka nyt murtui.

Kun trollaus tuodaan demokratian ytimeen. me huomaamme, että demokratia on yllättävän hauras. Yhteisestä keskustelusta, päätöksenteosta,
on helppoa tehdä farssi, ilman mitään oikeaa syytä. Tai ehkä perussuomalaiset halusivat puhua kunnallisvaaleissa EU:n elpymispaketista, koska heillä ei ole mitään sanottavaa niistä asioista, joista kunnissa oikeasti päätetään. Tai ehkä, kuten trollauksessa usein on, syy oli vain halu saada huomiota.

Onneksi perussuomalaiset väsyivät itsekin omaan farssiinsa.  Demokratia ei ole vitsi. Eikä sen halventamiseen tule suhtautua viihdyttävänä teatterina.

Me olemme liian kaukana toisistamme.

Tämä maa kaipaa vähemmän juopia.

Siksi vastustan blokkipolitiikkaa. Vihreiden ei pidä siihen lähteä. Blokit luovat vallihautoja, johon pienellä maalla ei ole varaa. Politiikassa tulosten aikaansaaminen edellyttää sitä, että puhuu ihmisille, joilla on todella erilaisia mielipiteitä. Meidän on oltava valmiita keskustelemaan tavoitteistamme kaikkien kanssa, sitten katsotaan, onko yhteistyö mahdollista. Erityisen tärkeää tämä on kunnissa,
koska kunnissa ei perinteisesti ole hallitusta ja oppositiota ja puolueet ovat erilaisia kunnasta riippuen.

Demokratia tarvitsee vihreät,
joka pystyy toimimaan niin demareiden kuin kokoomuksen kanssa. Demokratia tarvitsee demarit,
joka pystyy toimimaan niin vasemmistoliiton kuin kristillisten kanssa. Demokratia tarvitsee keskustan,
joka pystyy toimimaan niin vihreiden kuin perussuomalaisten kanssa.

Poliittisen polarisaation suurin uhka on se, että yllättävien liittolaisuuksien rakentaminen käy mahdottomaksi.

Meillä on ilmastonmuutos pysäytettävänä, luontokato torjuttavana, ihmisoikeudet ja demokratia puolustettavana.  Monella asialla on kiire.
Silloin ei asioita ei tehdä vain lähimpien kavereiden kanssa. Meillä on kalojen suojelua puolustavia kalastajia, uhananalaisia lajeja puolustavia metsästäjiä, tiukempaa eläinsuojelulakia ajavia eläintuottajia  ja luontokatoa torjuvia metsänomistajia.

Ilmastotyö otti uuden vaihteen, kun Elinkeinoelämän keskusliitossa koettiin ilmastoherätys. Kun pääoman edistykselliset voimat alkoivat ajaa tiukkaa ilmastopolitiikkaa meillä oli aivan uudenlainen tuki ilmastotyölle. Ja niin se lihantuotannon nimeen vannova kollegani
keskustan ryhmänjohtaja Kurvinen esittelee ylpeänä vegaanista Härkistä valmistavaa tehdasta Kauhavalla.

Kasvisruokabuumi tuo työtä Etelä-Pohjanmaalle.
Tätä me tarvitsemme. Yllättäviä liittolaisia. Pelkät äänet eivät auta saamaan asioita läpi.
Isokin puolue voi hallita vain yhteistyössä muiden kanssa. Tämän Helsingin nykyinen pormestari Vapaavuori joutui tylysti huomaamaan – hänellä ei ole ollut valtaa sanella politiikkaa, vaikka yritys on ollut kova.

Koko sen ajan kun olen ollut politiikassa, Helsinkiä on johtanut kokoomuslainen mies. Puolue on ollut pääkaupunkimme johdossa vuodesta 1979 asti. Muutos alkaa olla paikallaan. On aika uudenlaiselle, kuuntelevalle ja keskustelevalle johtamiselle.

Siksi me teemme kaikkemme, jotta Anni Sinnemäestä tulisi Suomen pääkaupungin ensimmäinen vihreä pormestari.
Vihreiden valta ei ole perustunut siihen, että olemme suurimpia ja jyräämme armottomimmin.
Vihreiden valta on perustunut siihen, että saamme ihmisiä tavoitteidemme taakse.
Nyt terapiatakuu etenee Helsingissä  ja ratikka kulkee Tampereella.

Kunnat asettavat toinen toistaan kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita.

Me olemme pystyneet saavuttamaan paljon kunnissa toiseksi tai kolmanneksi suurimpana puolueena.
Mitä me saammekaan aikaan suurimpana.

Pelkät äänet eivät auta saamaan asioita läpi, mutta kyllä ne auttavat.  Meillä on kuukausi aikaa.
Jotta vihreä politiikka etenee, meidän on pärjättävä kuntavaaleissa.
Jotta vihreä politiikka etenee, meidän on pystyttävä rakentamaan yllättäviä liittolaisuuksia. Meidän on oltava ne, jotka puhuvat kaikkien kanssa.

Aurinko paistaa. Ulkona tuoksuu kesä. Nyt kampanjakentille ja kohti vihreää vaalivoittoa.

Kiitos!