Elvytys on rakennettava ilmaston, luonnon ja ihmisten kannalta kestäväksi

Koronavirus on maailmanlaajuisesti vaikuttanut ihmisten terveyteen ja arkeen, kaatanut yrityksiä, vienyt työpaikkoja ja saanut talouden kuralle.

Kiina näyttää nousevan kuopasta vauhdikkaimmin. Valtiot etsivät nyt keinoja oman taloutensa elvyttämiseen, myös EU jäsenvaltioineen on tehnyt johtopäätökset heikkenevästä taloustilanteesta ja sopinut yhteensä 750 miljardin euron vihreän siirtymän elpymispaketista. Paketin tarkoituksena on rakentaa pandemian jälkeistä Eurooppaa aiempaa ehommaksi ja kestävämmäksi, luoda edellytyksiä pärjätä tulevaisuuden kilpailussa ja luoda toivoa niin pandemiasta toipumiseen kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan.

”Build back better” on kunnianhimoinen tavoite, mutta kunnianhimoa tarvitaankin, jotta elvytys onnistuu ja Suomenkin saama noin 2,3 miljardin euron merkittävä potentiaali ei valu vain vanhan totutun säilyttämiseen. Hallitus on linjannut, että vähintään puolet Kestävän kasvun -rahoituksesta tullaan Suomessa käyttämään ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vihreään siirtymään. Nyt onkin tärkeää tehdä mittavia panostuksia hiilineutraalia yhteiskuntaa edistäviin teollisuuden vähähiilisyyden ja sähköistymisen investointeihin, energiajärjestelmän uusimiseen, infrahankkeisiin ja digi-investointeihin.

Vihreän siirtymän tulee olla mahdollinen myös jokaiselle kotitaloudelle, siksi ohjelmaan tulee sisältyä tukea esimerkiksi sähkö- ja biokaasuautoilun infraan, rakennusten energiatehokkuuteen ja öljylämmityksen korvaamiseen maalämmöllä.

Euroopassa lienee monenlaisia intressejä käyttää kriisin tuomaa muutosmahdollisuutta. Tärkeintä se on tehdä siirtymässä ilmaston ja luonnon kannalta kestäviin ratkaisuihin. Tätä myös asiantuntijat ovat jo vuosien ajan peräänkuuluttaneet. Meidän ei tule jälleenrakentaa vanhaa fossiilitaloutta vaan panostaa ratkaisuihin, jotka tuovat työllisyyttä ja hyvinvointia myös 2030-luvulla ja eivät enää lisää luonnon köyhtymistä tai kiihdytä ilmastonmuutosta.

Tulevaisuuteen katsoen hankkeiden kriteerit niin kuntien, alueiden, yritysten kuin muidenkin toimijoiden osalta kannattaa rakentaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030-sitoumusten, pohjalta. Aivan oleellista on asettaa kriteereiksi myös pitkäaikaiset työllisyysvaikutukset ja hallituksen hiilineutraaliustavoitteen toteuttaminen. Hankkeiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutukset tulee myös huomioida.

Tiede ja tutkimus ovat avainasemassa kestävän ja ilmastoystävällisen yhteiskunnan ja talouden rakentamisessa. Hallitusohjelmassa luvataan tiekartta kohti eurooppalaisen tason 4 prosentin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta, jota ohjelmalla voimme edistää.

Tutkimuksen lisäksi tulevaisuuden elinvoimaa turvaamme panostamalla nuoriin ja koulutukseen. Korona on vaikeuttanut nuorten siirtymää työelämään ja korkeakouluihin, viivästyttänyt opintoja ja leikannut optimismia. Elpyvä yhteiskunta tarvitsee nuorten elinvoimaa, hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa.

Koulutukseen tehtävät tulevaisuusinvestoinnit ovat välttämättömiä. Suomeen tulee lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, vahvistaa merkittävästi koko väestön digitaitoja ja -palveluja sekä huolehtia vieraskielisen väestön mahdollisuuksista oppia kieltä, kouluttautua ja päästä osaamistaan vastaaviin töihin.

Koronan kärsijänä on ollut myös kulttuuriala, jonka sekä työllisyys että hyvinvointivaikutukset ovat merkittävät. Vihreät esittävät, että kulttuurin elpymiselle asetetaan myös konkreettinen kahden prosentin tavoite Euroopan parlamentin suosituksen mukaan, jotta saavutettavuutta voidaan edistää ja ihmiset saavat myös taiteen- ja kulttuurin hengenravintoa.

Useiden ihmisten hyvinvointi on järkkynyt pandemian seurauksena. Korona on kerryttänyt hoitovelkaa, jonka purkaminen on edellytys myös pitkäjänteiseen, positiiviseen työllisyyskehitykseen. Jo ennestään suuri mielenterveyspalveluiden tarve on vaikeina aikoina vain kasvanut. Kestävän kasvun ohjelman puitteissa olisikin syytä ryhtyä toteuttamaan Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa kuvattua lyhytterapiapalvelua.

Koronakriisistä nousemme ja vahvistumme niin, että samalla uudistamme taloutta ilmaston, luonnon ja ihmisten kannalta kestävämmäksi.