Eläinten oikeudet perustuslakiin

Kaikilla eläimillä tulisi olla perusoikeudet. Luonnonvaraisten eläinten kohdalla se tarkoittaa oikeutta elämään sekä oikeutta elää vapaudessa ja luonnollisessa ympäristössä. Sillä on oikeus saada apua, jos eläin on sairas tai loukkaantunut, ja oikeus tulla lopetetuksi mikäli hengissä pitäminen on ilmeisen julmaa. 

Ihmisen hoidosta riippuvaisilla eläimillä taas on oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen ja oikeus perustarpeiden tyydyttämiseen. Sillä on oikeus asianmukaiseen ravintoon ja juomaan terveyden ylläpitämiseksi. Sillä on oikeus hyvään elinympäristöön, suojaan, hoitoon ja oikeus tulla lopetetuksi mikäli hengissä pitäminen olisi ilmeisen julmaa. 

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että Suomen perustuslakiin lisättäisiin uusi luku eläinten perusoikeuksista. Luvussa säädettäisiin eläinten suojelusta, eläinten perusoikeuksien turvaamisesta, luonnonvaraisten ja ihmisen hoidosta riippuvaisten eläinten perusoikeuksista ja eläinten jalostuskiellosta. 

Kansalaisaloitteessa ehdotettu jalostuskielto kieltäisi eläinten jalostuksen tavalla, joka voi aiheuttaa fyysistä tai psyykkistä haittaa tai jälkeläisen käyttäytymisen tai kehityksen häiriöitä. Tiedämme, että eläinten ulkonäköä ja ominaisuuksia jalostetaan nykyään tavalla, että siitä voi koitua merkittävää haittaa eläimen hyvinvoinnille.

Suomen lainsäädäntö lähtee siitä, että eläin rinnastuu esineeseen. Eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin vahvistaisi eläinten oikeuksia perustavanlaatuisella tavalla. Julkisten vallan tehtävänä olisi turvata perusoikeuksien toteutuminen. 

Nykytilanteessa eläimen oikeuden ollessa vastakkain ihmisen perusoikeuden kanssa, johtaa laintulkinta automaattisesti eläimen edun syrjäytymiseen. Vain ihmisen oikeudet ovat perustuslaillisia, joten kompromissia ihmisten ja eläinten oikeuksien välillä ei pyritä löytämään. 

Kansalaisaloitteen tavoitteiden toteutuessa myös turkistarhauksen salliminen olisi vaakalaudalla. Kun vastakkain ovat eläimen elintärkeä intressi (oikeus elämään ja lajityypilliseen käyttäytymiseen) ja ihmisen toissijainen intressi (perustuslaissa turvattu elinkeinovapaus), voisi punninta näiden kahden välillä johtaa turkistarhauksen kieltämiseen.

Paljon keskustellaan taloudesta ja erityisesti julkisen talouden sopeutustarpeesta. Siksi tässä on syytä nostaa myös juuri tullut uutinen, jonka mukaan valtio maksaa turkistarhoille tänä vuonna yli 50 miljoonaa euroa korvauksia. Pääasiassa se kohdentuu lintuinfluenssan takia lopetettaviin eläimiin. On järjetöntä käyttää tähtitieteellisiä summia kannattamattoman alan tekohengitykseen, ja joka vielä tukee eläinten huonoa kohtelua.

Kaipaamme laajamittaisia keskustelua eläinten oikeuksista ja siitä, mikä on oikeutettua eläinten kohtelua ja mikä ei. Missä menee raja?