Eläinten hyvinvointi paranee – mutta ei vieläkään riittävästi 

Päivitettyä lakia eläinten hyvinvoinnista on odotettu pitkään. Nykyinen laki on auttamatta vanhentunut, sillä se on 25 vuotta vanha, ja ymmärrys eläinten lajityypillisistä tarpeista on tässä ajassa kasvanut merkittävästi. Myös enemmistö suomalaisista on tänä aikana alkanut vaatia parempaa eläinten kohtelua.

Uutta eläinten hyvinvointilakia  valmisteltiin pitkään vuosina 2015–2019. Lakiesityksessä moni pykälä oli kuitenkin sidottu maakuntauudistukseen, joka kaatui keväällä 2019 Sipilän hallituksen eron myötä. Samana keväänä lain uudistamisesta linjattiin Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa – aiemmin kaatunutta esitystä pitkälti myötäillen.

Pieniä parannuksia hallitusohjelman kirjauksissa saatiin. Niistä merkittävin oli sitoutuminen parsinavettojen rakentamisen kieltämiseen, joka on myös mukana nyt lausunnoille laitettavassa esityksessä. 

On todettava, että Vihreiden näkökulmasta hallitusohjelman kunnianhimon taso eläinten hyvinvointilain osalta jätti toivomisen varaa. Siksi on tärkeää, että nyt lausunnoille laitettavassa laissa on selkeitä parannuksia sekä aiempaan esitykseen että hallitusohjelman kirjauksiin nähden. Olenkin olosuhteet huomioiden tulokseen kohtalaisen tyytyväinen.

Lakiesitys lisäisi eläinten vapaata liikkumista

Vaikka nyt tehdyssä esityksessä on parantamisen varaa, sisältyy siihen myös useita hyviä uudistuksia. 

Porsitushäkkien rakentaminen kiellettäisiin lailla. Käytännössä siis ainuttakaan uutta porsitushäkkiä ei saa esityksen mukaan Suomeen enää rakentaa. Esityksen olemme siirtymässä kohti vapaaporsitusta, jolloin emakkoa ei pidetä porsaiden syntymän jälkeen liikkumisen estävässä häkissä.

Uutta on myös, että uusia pihattonavettoja rakennettaessa investointituen ehdoksi asetetaan, että navetan yhteyteen on mahdollistettava lehmien ulkoilualue, joko laidun tai jaloittelutarha. Käytännössä lähes kaikkien uusien navettojen rakentamiseen haetaan investointitukea, joten ehto on merkittävä. 

Valmistelun yhteydessä linjattu kenties merkittävin parannus on, että tuotantotarkoitusta varten pidettävien porsaiden kirurgisesta kastraatiosta halutaan luopua kokonaan siirtymäajalla. Lakiesityksen ollessa lausunnoilla porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta teetetään selvitys vuoden 2021 loppuun mennessä.

Selvitys ottaa kantaa myös siihen, millaista kivunlievitystä kastraatiossa tulisi käyttää siirtymäaikana. Selvityksessä käydään läpi vaihtoehdot kirurgiselle kastraatiolle ja laaditaan ehdotus käytännön toimista, joilla kirurgisesta kastraatiosta voidaan luopua siirtymäajan kuluttua. Säännökset porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta sisällytetään lakiesitykseen myöhemmin, kun lausuntokierrokselta saatu palaute ja selvitys ovat käytettävissä.

Nykymenetelmin kirurginen kastraatio on porsaalle erittäin kivulias toimenpide, sillä laki ei tällä hetkellä vaadi sen yhteydessä minkäänlaista kivunlievitystä ennen seitsemän vuorokauden ikää ja senkin jälkeen kivunlievitykseen käytetään yleisesti ainoastaan tulehduskipulääkettä. 

Näiden kolmen parannuksen lisäksi tärkeimpiä muita muutoksia ovat muun muassa kissarekisterin käyttöönotto, emakoiden tiineytyshäkissä pitämisen enimmäisajan lyhentämisen vauhdittaminen siirtymäaikaa typistämällä. Jatkuvan veden saannin siirtymäaikaa lyhennetään myös yhdeksästä seitsemään vuoteen. Lisäksi myös lemmikkieläinkauppaa aletaan säädellä nykyistä tarkemmin.

Vihreät kaipaa lisää kunnianhimoa eläinten olojen parantamiseksi

Eläinten hyvinvointilain uudistus on kokonaisuudessaan tärkeä parannus eläinten olohin. Laki kieltäisi uusien parsinavettojen ja porsitushäkkien rakentamisen sekä lyhentäisi tiineytyshäkeistä luopumisen siirtymäaikaa. Nämä kaikki olisivat selviä viestejä siitä, että eläinten vapaan liikkumisen edistäminen on tätä päivää. Myös jo viime kaudella sovitut parannukset ovat edelleen mukana, esimerkiksi parsinavetoissa olevien lehmien ulkoiluaika pidentyy 60 vuorokaudesta 90 vuorokauteen ja koirien sähköpantojen käyttö sekä hallussapito kielletään. 

Vihreillä olisi valmius paljon reippaampiinkin muutoksiin eläinten olojen parantamiseksi. Esimerkiksi eläinten itseisarvo tulisi kirjata lakipykälätasolle, kanojen ja broilerien oloja tulisi parantaa ja parsinavetoista sekä porsitushäkeistä tulisi luopua kokonaan siirtymäajalla. Nykyinen eläinsuojelulaki on kuitenkin niin vanha, että sen uudistettu versio on nyt täysin välttämätöntä vihdoin saada voimaan. 

Huomionarvoista on, että turkisasetusta ei käsitellä tämän esityksen yhteydessä, vaan se on oma erillinen valtioneuvoston asetuksensa. Turkiseläinten olojen parantaminen on seuraava tärkeä askel. Vihreiden tavoitteena on turkistarhauksen lopettaminen ja alan työntekijöiden tukeminen uusiin elinkeinoihin siirtymisessä.

Toivon eläinten hyvinvointilain uudistuksesta aktiivista lausuntokierrosta, jonka palautteen pohjalta katsotaan lakia vielä uudestaan.