Eduskunnan on käytävä keskustelu kaivoslain uudistamisesta – Vihreät esittää viittä uudistusta

Kenellä on oikeus hyödyntää luonnonvarojamme ja millä ehdoilla? Suomalaisilla on huoli siitä, että kansainväliset kaivosjätit tulevat hyödyntämään yhteistä omaisuuttamme ja jättävät jälkeensä ympäristöongelmat. Siksi Vihreä eduskuntaryhmä jätti aiheesta keskustelualoitteen eduskunnalle ja esittää näkemyksensä kaivoslain uudistamisesta.

Tiedote 17.1.2019

– Suomi on aktiivisesti houkutellut kansainvälisiä yhtiöitä hyödyntämään maaperämme mineraalivaroja. Louhinnan määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Yhtä aktiivisia emme ole olleet näiden yhtiöiden toiminnan ja kansallisen etumme valvonnassa, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo.

Taustalla ovat viime vuosien huolestuttavat uutiset kaivostoiminnasta. Australialaisen Dragon Miningin Oriveden kaivokselta paljastui laiton kaatopaikka. Nivalan kaivoksen ympäristövahingot jäivät kanadalaisen yhtiön jäljiltä veronmaksajien maksettavaksi. Talvivaaran kaivos aiheutti vuosia vahinkoja ympäristölleen ja monet maanomistajat jäivät odottamaan korvauksia. Kansalaisten huoli ympäristöstä ja julkinen kiinnostus keskustelulle Suomen kaivoslain kehittämisen suunnasta on suuri.

– Yhteiskuntamme tarvitsee kaivannaisia ja kaivoksia, mutta emme voi pelata pelkästään kaivosyhtiöiden ehdoilla. Kaivostoiminnan on oltava kestävällä pohjalla niin luonnon, ihmisten, muiden elinkeinojen kuin valtiontalouden näkökulmasta. Tämä on varmistettava lailla. Ei ole oikeudenmukaista, että olemalla välinpitämätön ympäristön suhteen voi hankkia itselleen kilpailuetua, Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoo.

Kaivoslain uudistuksella on kiire. Euroopan unionin ja Kanadan välille solmittu vapaakauppasopimus CETA astuu voimaan, kun kaikki EU-maat ovat sen hyväksyneet. Eduskunta ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ovat molemmat vaatineet hallitusta selvittämään kaivoslain muutostarpeet, mutta vaatimuksiin ei ole annettu tyydyttävää vastausta.

– Olisi helpompaa viedä läpi kaivoslain välttämättömät uudistukset ennen kuin sopimus astuu voimaan. Siksi toivon, että Vihreiden ehdottama ajankohtaiskeskustelu kaivossääntelystä toteutuu, jotta asiassa päästään eteenpäin ja pystymme huolehtimaan arvokkaiden luonnonvarojen vastuullisesta hyödyntämisestä, Mikkonen sanoo.

Vihreän eduskuntaryhmän vaatimukset kaivoslain uudistamiseen:

1. Kaivoslain lähtökohdan tulee olla, että uusiutumattomat luonnonvarat kuuluvat yhteiskunnalle. Sallisimme kaivosyhtiöille mineraalivarantojen hyödyntämisen riittävää korvausta vastaan, kunhan lupaehdot täyttyvät. Yrityksiltä pitäisi kerätä mineraalivarantojen käytöstä korvaus louhintaverolla, joka olisi suuruudeltaan 40 senttiä kaivettua ainestonnia kohden. Tällaista veroa ei voisi verosuunnittelulla kiertää ja se ohjaisi aloittamaan kaivostoiminnan vain, jos mineraaliesiintymä on riittävän rikas. Louhintaverolla voisimme myös auttaa kaivoskuntien taloutta jakamalla tuotot valtion ja kunnan kesken.

2. Ympäristö ja muut elinkeinot on otettava paremmin huomioon kaivosluvissa. Lupia kaivostoimintaan pitää myöntää vain, kun toiminnasta on enemmän hyötyä kuin haittaa koko yhteiskunnalle – mukaan lukien muut elinkeinot ja ympäristö. Esimerkiksi matkailuala voi kärsiä merkittävästi kaivostoiminnasta. Vihreät haluaa antaa kunnille myös oikeuden kieltää malminetsintä ja kaivostoiminta alueellaan perustellusta syystä sekä turvata saamelaisten kulttuurin ja elinkeinoihin liittyvän itsehallinnollisen aseman.

3. Ympäristöhallinnon resursseja on lisättävä. Parhaatkaan lait eivät takaa kaivosten kestävää toimintaa, jos valvonta ei ole kunnossa. Viime vuosien heikennykset ympäristöhallintoon ovat rapauttaneet ympäristövalvontaa. Hallituksen suunnittelema maakuntauudistus heikentäisi ympäristöhallintoa entisestään.

Suunta on käännettävä antamalla ympäristöhallinnolle riittävät resurssit arvioida ympäristölupahakemuksia ja valvoa lakien ja lupien noudattamista. Vahva ympäristövalvonta varmistaa kaivosten asiallisen toiminnan. On epäoikeudenmukaista myös asiallisesti toimiville kaivoksille, että jotkin yritykset hankkivat itselleen kilpailuetua ympäristöä turmelemalla.

4. Yritykset on pantava vastuuseen kaivostensa sulkemisesta. Tämän varmistamiseksi Suomeen on perustettava kaivosrahasto, johon kerättäisiin varat esimerkiksi kaivosyhtiöiden liiketoiminnan tuloksesta. Rahasto takaisi kaivosten asianmukaisen sulkemisen, ympäristön puhdistamisen ja kaivosalueen ennallistamisen. Tähän asti nämä kulut ovat liian usein kaatuneet veronmaksajien niskaan.

5. Malminetsintä luonnonsuojelualueilla on yksiselitteisesti kiellettävä. Kaivoksia ei saa nykyäänkään perustaa luonnonsuojelualueelle, joten niillä ei ole järkeä sallia myöskään malminetsintää. Malminetsintä myös vaarantaa suojelualueiden luontoa. Kaivoksia ei myöskään pidä saada perustaa niin lähelle luonnonsuojelualuetta tai kansallispuistoa, että toiminnasta on ympäristöhaittaa.