Ilmastokokoukselle kovat odotukset mittaushistorian lämpimimpänä vuotena

Dubaissa järjestettävä YK:n COP28-ilmastohuippukokous alkaa tänään. Kokoukselle on kovat odotukset ajassa, jossa aivan pian paketissa on mittaushistorian lämpimin vuosi.

Dubaissa on tarkoitus arvioida ensimmäistä kertaa, ovatko maailman maat pystymässä yhdessä rajoittamaan ilmaston keskilämpötilan nousun Pariisissa 2015 sovittuun 1,5 asteen rajaan vuosisadan loppuun mennessä. Heikolta näyttää, sillä Helsingin Sanomien laskurin mukaan nykypäästöillä 1,5 asteen raja on täyttynyt jo alle kolmen vuoden kuluttua.

HS myös uutisoi tänään, että Euroopasta on tullut kaikkein nopeiten lämpenevä maanosa. Monet eurooppalaiset ovat jo joutuneet todistamaan, kun maastopalojen liekit ympäröivät kotitaloa, kun vedenkäyttöä joudutaan säätelemään ja kun ihmisiä menehtyy järjettömien helteiden vuoksi. Helteet tappoivat viime vuonna Euroopassa jopa 60 000–70 000 ihmistä.

Päätös järjestää kokous juuri Dubaissa on saanut paljon kritiikkiä – ihan syystäkin, onhan Arabiemiirikunnat yksi maailman suurimmista öljyntuottajamaista. Kaiken lisäksi kokouksen puheenjohtaa Arabiemiirikuntien valtiollisen öljy-yhtiö Adnocin toimitusjohtaja Sultan al-Jaber.

Suhtaudun skeptisesti kokoukselle asetettujen kovien odotusten täyttymiseen. Yksi kokouksen tavoitteista on tehdä kirjauksia fossiilisista polttoaineista tai niiden tuista luopumiseksi. Voiko tosiaan tällaisia syntyä, jos puheenjohtajan nuijaa paukuttaa öljypohatta?

COP28-kokoukselta odotetaan myös uusia kirjauksia siitä, miten 1,5 asteen tavoitteeseen voidaan päästä. Toivon todella, että Dubaissa päätöksissä painaa tiede ja tutkimus eikä öljyraha.

On selvää, että tarvitsemme maailmanlaajuista yhteistyötä tämän yhden aikamme suurimman kriisin ratkaisemiseksi. Ja toki myös edistystä on tapahtunut ja ilmastohuippukokousta tarvitaan. Olemme nyt matkalla kohti maltillisempaa ilmaston kuumenemista kuin ennen Pariisin ilmastokokousta. Pariisin ilmastokokouksen jälkeen on nähty valtavia nuorten ilmastomarsseja, elinkeinoelämä on todellakin herännyt ilmastonmuutoksen haasteisiin ja valtiot ovat asettaneet toinen toistaan kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita.

Toivoa siis on, mutta nykyiset päästövähennykset eivät kerta kaikkiaan riitä. Siksi tarvitsemme valtioiden lisäksi kaikkien yritysten ja kansalaisyhteiskuntien aktiivisia toimia ilmastotyössä.

Samaan aikaan Suomessa hallituksella on kovat puheet mutta pienet konkreettiset teot. Hallitus laskee bensaveroa, valuttaa rahaa ympäristölle haitallisiin tukiin ja esittää riittämättömiä ratkaisuja romahtaneiden hiilinielujen korjaamiseksi.

On täysin vastuutonta, että hallitus ei ole valinnut painaa kaasua pohjaan ilmastoteoissa. Se on vastuutonta, mutta se on myös typerää. Sillä jos meillä ei ole tätä maapalloa, meillä ei ole mitään. Delawaren yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos kutisti viime vuonna globaalia asukaskohtaista bruttokansantuotetta jopa 6,3 prosenttia.

Voimme valita toisin. Omassa vaihtoehtobudjetissamme esitämme esimerkiksi kattavaa hiilinielujen pelastuspakettia, karsisimme ympäristölle haitallisia tukia ja tuplaisimme luonnonsuojelun rahoituksen.